Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkki Utsiin. |
Saamelaisradion avustajan työstä lisäystä. |
||
Rivi 53:
Valkeapää liittyi Pohjoiset kirjailijat -yhdistykseen vuonna 1962 ja oli keskeisenä henkilönä perustamassa saamelaisten kirjailijayhdistystä (Sámi Girječalliid Searvvi). Valkeapää osallistui yhtenä Suomen saamelaisten edustajista [[Kanada|Kanadan]] Port Albernissa Maailman alkuperäiskansojen neuvoston (WCIP) perustavaan kokoukseen vuonna 1975. Valkeapää oli yksi nuorista saamelaisintellektuelleista.
Hän käytti saamelaisista nimitystä [[alkuperäiskansa]] julkisesti ensimmäistä kertaa tiettävästi vuonna 1975 puhuessaan ”niin sanotuista alkuperäiskansoista” [[Yle Sámi Radio|Saamen radion]] haastattelussa. Hän toimi WCIP:n kulttuurikoordinaattorina vuosina 1978–1981 ja maailman alkuperäiskansojen ensimmäisen kulttuurifestivaalin Davvi Šuvva (1979) pääjärjestäjänä. Hän raportoi alkuperäiskansojen kansainvälisistä tapahtumista myös Saamen radiolle sekä toimittajana että haastateltavana ja toi pitkiltä ulkomaanmatkoiltaan terveisiä itse [[Fidel Castro|Fidel Castrolta]]. Maaliskuussa 1976 hän puhui intiaanien ja saamelaisten kohtalonyhteydestä ja samankaltaisuudesta Yleisradion haastattelussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://politiikasta.fi/saamelaisuus-ja-arktinen-alkuperaiskansaisuus-nils-aslak-valkeapaan-ajattelussa/ | Nimeke =Saamelaisuus ja arktinen alkuperäiskansaisuus Nils-Aslak Valkeapään ajattelussa | Tekijä =Nykänen, Tapio | Julkaisu =politiikasta.fi | Ajankohta =9.9.2017 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = }}</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 88</ref><ref name="Lassagammi"/><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelainen ääni: Saamen Radio 1947–1997'', s. 65</ref>
Nils-Aslak Valkeapään rooli Suomen saamelaisradion alkuvaiheissa 1970-luvulla oli keskeinen, vaikka hän ei ollut vakituinen työntekijä. Hän oli osallistunut journalismin peruskysymyksiä käsittelevälle radioavustajakurssille [[Hetta|Hetassa]] vuonna 1969. Saamelaistoimituksen vireänä avustajana hän aloitti saamelaiset perheohjelmat, joihin hän kokosi usein saamelaisia joikaajia ja muusikoita. Myöhemmin hän toimi saamelaismuusikoiden monien kokoomalevyjen tuottajana. Hän haki v.t. saamelaistoimittajan vakanssia vuonna 1971, mutta ei tullut valituksi Johtti Sabmelažžat -yhdistyksen voimakkaasta tuesta huolimatta.<ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelainen ääni: Saamen Radio 1947–1997'', s. 28, 34, 56, 143</ref>
Valkeapää teki erilaisia toimitustöitä. Hän toimitti kirjailija [[Johan Turi|Johan Turin]] taiteilijaelämäkerran ja toimitti ja kirjoitti kattavan johdannon runoilija [[Paulus Utsi|Paulus Utsista]] kertovaan kirjaan. Utsi oli Valkeapään sukulainen ja inspiraation lähde. Valkeapäällä oli merkittävä asema saamelaisen kansallistunnon herättäjänä ja vahvistajana. Hän auttoi uusia joikaajia ja runoilijoita käytännön neuvoilla, julkaisuilla ja kutsumalla nuoria esiintyjiä mukaan joillekin monista matkoistaan. Hänestä kasvoi vähitellen saamelaisten symbolihahmo niin saamelaisten keskuudessa kuin ulkopuolisten silmissä. Hän kirjoitti myös näytelmän, jonka kaksi ensimmäistä esitystä olivat Japanissa vuonna 1995. Näytelmän saamelainen alkuperäisversio esitettiin ensimmäisen kerran Beaivváš-saamelaisteatterissa vuonna 2007.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.landetsfria.se/artikel/127133 | Nimeke = ”Nils-Aslak Valkeapää betydde allt” | Tekijä = Rooth, Paula | Julkaisu = Landets Fria | Ajankohta = 20.2.2017 | Viitattu = 7.10.2017 | Kieli = {{sv}}}}</ref><ref name="Lassagammi"/><ref name="Leksikon"/><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'' 2014, s. 88</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://snl.no/Paulus_Utsi | Nimeke =Paulus Utsi | Tekijä =Skåden, Sigbjørn | Julkaisu =Store norske leksikon | Ajankohta =10.3.2013 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = {{no}}}}</ref><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide'' (päivitetty laitos) 2015, s. 209</ref> ▼
▲Valkeapää teki erilaisia toimitustöitä. Hän toimitti kirjailija [[Johan Turi|Johan Turin]] taiteilijaelämäkerran ja toimitti ja kirjoitti kattavan johdannon runoilija [[Paulus Utsi|Paulus Utsista]] kertovaan kirjaan. Utsi oli Valkeapään sukulainen ja inspiraation lähde. Valkeapäällä oli merkittävä asema saamelaisen kansallistunnon herättäjänä ja vahvistajana. Hän auttoi uusia joikaajia ja runoilijoita käytännön neuvoilla, julkaisuilla ja kutsumalla nuoria esiintyjiä mukaan joillekin monista matkoistaan. Hänestä kasvoi vähitellen saamelaisten symbolihahmo niin saamelaisten keskuudessa kuin ulkopuolisten silmissä. Hän kirjoitti myös näytelmän ''Ritnoaivi ja nieguid oaidni'' (suom. ''Kuurapää ja unien näkijä''), jonka kaksi ensimmäistä esitystä olivat Japanissa vuonna 1995. Näytelmän saamelainen alkuperäisversio esitettiin ensimmäisen kerran [[Beaivváš Sámi Našunálateáhter|Beaivváš-saamelaisteatterissa]] vuonna 2007.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.landetsfria.se/artikel/127133 | Nimeke = ”Nils-Aslak Valkeapää betydde allt” | Tekijä = Rooth, Paula | Julkaisu = Landets Fria | Ajankohta = 20.2.2017 | Viitattu = 7.10.2017 | Kieli = {{sv}}}}</ref><ref name="Lassagammi"/><ref name="Leksikon"/><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'' 2014, s. 88</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://snl.no/Paulus_Utsi | Nimeke =Paulus Utsi | Tekijä =Skåden, Sigbjørn | Julkaisu =Store norske leksikon | Ajankohta =10.3.2013 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = {{no}}}}</ref><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide'' (päivitetty laitos) 2015, s. 209</ref>
Valkeapää oli mukana perustamassa saamelaista DAT-kustantamoa, jossa hän oli osakkaana, ja joka julkaisi useimmat hänen kirjoistaan ja CD- ja mikrokasettituotannostaan.<ref name="Leksikon"/>
Rivi 75 ⟶ 77:
Valkeapää joutui vakavaan auto-onnettomuuteen Kilpisjärven tiellä talvella 1996 ja vetäytyi julkisesta toiminnasta kuntoutuakseen. Valkeapää sai Norjan kansalaisuuden vuonna 2001. Valkeapää kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen Espoossa marraskuussa 2001 palattuaan juuri [[Japani]]n-matkalta. Valkeapään hauta sijaitsee Pirttivaaran (''Birtavarre'') kylän hautausmaalla [[Kaivuono|Kaivuonon]] kunnassa Norjassa.<ref name="Lassagammi"/><ref name="tahiti"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lassagammi.no/23-mars-2013-vi-ble-valgt-av-det-nordlige-nils-aslak-valkeapaa-minneseminar.5361325-392797.html | Nimeke=23. mars 2013: Vi ble valgt av det nordlige - Nils-Aslak Valkeapää minneseminar | Tekijä= | Julkaisu=Lásságámmi | Ajankohta= | Viitattu=7.10.2017}}</ref>
===
Vuonna 1996 Valkeapää sai taiteen [[Suomi-palkinto|Suomi-palkinnon]]. Hän oli [[Oulun yliopisto]]n (1994) ja [[Lapin yliopisto]]n (1999) [[kunniatohtori]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923779983 | Nimeke =Valkeapää, Nils-Aslak | Tekijä = | Julkaisu =kirjasampo.fi | Ajankohta = | Viitattu =11.10.2017 | Kieli = }}</ref>
| |||