Wikipedia

Ero sivun ”Leinon vangit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p ilmeisesti nimen oikea kirjoitusasu
Rivi 38:
| '''Richard Dahm''' || 1886<ref name="smersh" />–1954 || Saksalaissyntyinen liikemies. Suomen kansalaisuus 1919.<ref name="Partanen343" /> Sodan aikana kielenkäännöstehtävissä,<ref name="Parvi27" /> mutta avusti myös Saksan vakoilua<ref name="Partanen343" />. || 5 vuotta vankileiriä<ref name="smersh" /> || Karkotettiin [[Siperia]]an tuomion suorittamisen jälkeen.<ref name="Partanen350">Partanen 2010, s. 350.</ref> Palasi Suomeen 13.12.1954.<ref name="uhrit" /> Kuoli pian sen jälkeen.<ref name="Björkelund345">Björkelund 1966, s. 345–349.</ref>
|-
| '''[[DmitriDimitri Kuzmin-Karavajev]]''' || 1892<ref name="smersh" />–1985 || Ratsumestari;<ref name="Parvi27" /> "Suomen venäläisen siirtokunnan" klubin klubimestari ja tosiasiallinen johtaja.<ref name="Partanen345">Partanen 2010, s. 345.</ref> Suomen kansalaisuus 1941.<ref name="Leitz288" /> || 10 vuotta vankileiriä<ref name="smersh" /> || Tuomio muutettiin 1947 vankeudeksi.<ref name="smersh" /> Palasi Suomeen 8.8.1955.<ref name="uhrit" /> Toimi syyskuuhun 1974 venäjänkielisen [[vanhainkoti Aurinko|vanhainkoti "Auringon"]] johtajana.
|-
| '''Vladimir Kuznetsov''' || 1894<ref name="Paasikivi" />–1947<ref name="smersh" /> || Venäjän keisarillisen armeijan aliluutnantti, Suomessa yksityisen yrityksen palveluksessa.<ref name="Björkelund345" /> Suomen kansalaisuus 1938.<ref name="Leitz288" /> || 20 vuotta vankileiriä<ref name="uhrit" /> || Tuomittiin vankeuteen yhteyksistä [[Japani]]n Suomen-lähetystöön, jossa hänen vaimonsa oli työskennellyt konekirjoittajana. Kuoli tuntemattomalla vankileirillä 1947.<ref name="Kauppala44" />
Rivi 90:
==Luovutuksen ja luovutettujen tausta==
===Luovutettujen poliittinen toiminta===
Lähes jokainen ”Leinon vangeista” oli harjoittanut ainakin jonkinlaista Neuvostoliiton vastaista toimintaa ja muutamat olivat myös vakoilleet Neuvostoliittoa vastaan. Useimmat olivat mukana erilaisten [[bolševikit|bolševikkien]] vallan kukistamista ajaneiden emigranttijärjestöjen toiminnassa tai ainakin lähellä niitä.<ref name="Partanen343-347">Partanen 2010, s. 343–347.</ref> Severin Dobrovolski ei Björkelundin antamasta kuvauksesta huolimatta ollut ilmeisesti tärkeimmän emigranttijärjestön [[Venäjän yleissotilaallinen liitto|Venäjän yleissotilaallisen liiton]] (ROVS) varsinainen jäsen, mutta hän avusti 1930-luvulla ROVS:n salaista tiedustelua järjestämällä sille vakoiluyhteyksiä Neuvostoliittoon. Hän oli myös 1920-luvun alussa johtanut [[Nikolai Tšaikovski]]n perustaman ”Toiminnan keskus” -nimisen taistelujärjestön Suomesta Neuvostoliittoon suunnattua toimintaa.<ref>Mainio 2015, s. 59–60, 223–225.</ref> Muista luovutetuista ainakin DmitriDimitri Kuzmin-Karavajev kuului ROVS:ään. Vielä jyrkempään bolševikkivallan kukistamista ajaneeseen nuorten emigranttien järjestöön [[Kansallinen työn liitto|Kansallisen työn liittoon]] (NTSNP, myöhemmin NTS) kuuluivat ainakin Igor Verigin, joka oli 1930-luvulla NTS:n Suomen-pääorganisaattori, ja Dmitri Daragan, joka tosin erotettiin järjestöstä vuonna 1938.<ref name="Partanen343-347" /><ref>Maionio 2015, s. 254.</ref> Boris Popper oli kuulunut sekä Suomessa että Belgiassa emigranttien monarkistisiin aktivistijärjestöihin ja Valpon tietojen mukaan hän oli vuosina 1938–1939 yrittänyt omin päin muodostaa neuvostovastaista terroristisolua Suomessa. Vladimir Bastamov oli johtanut 1920-luvun lopussa Helsingissä toiminutta pientä aktivistiryhmää, joka suunnitteli väkivaltaisia iskuja Neuvostoliittoa vastaan saamatta tosin mitään aikaiseksi.<ref>Mainio 2015, s. 177, 254–261.</ref> Juri Narbuth johti 1920-luvun lopulla [[Venäläisen totuuden veljeskunta|Venäläisen totuuden veljeskunnan]] (BRP) Suomen taistelukeskuksen Helsingin-osastoa, johon myös Boris Björkelund kuului.<ref>Mainio 2015, s. 184.</ref><ref>Rislakki 1982, s. 116.</ref> Narbuth oli myöhemmin kuulunut [[Mladorossit|mladorossipuolueeseen]], joka oli alkuun monarkistinen järjestö, mutta muuttui 1930-luvulla neuvostomyönteisemmäksi. Verigin, Fjodor Pihra ja vahingossa pidätetty Vasili Maksimov olivat nuorisoseura [[Zweno]]n aktiiveja.<ref name="Partanen343-347" />
 
Boris Björkelundin usein lainatun arvion mukaan kenraali Dobrovolski olisi ollut joukosta ainoa poliittisesti riittävän merkittävä luovutuksen kannalta.<ref name="Partanen343" /> Pekka Kauppalan mukaan taas Kronstadtin kapinaa johtanut Stepan Petritšenko oli joukon historiallisesti merkittävin henkilö – ei tosin enää vuonna 1945.<ref name="Kauppala43">Kauppala 2011, s. 43.</ref> Toisaalta Petritšenko oli Valpon tietojen mukaan ilmoittanut kannattavansa Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestystä ja suunnitellut sopimuksen tekemistä valvontakomission kanssa voidakseen palata normaalisti kotimaahansa.<ref name="Partanen343-347" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Leinon_vangit”