Ero sivun ”Nokka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p parempi kuva |
kirjoista uusiksi |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo linnun anatomiasta. Muita merkityksiä on [[Nokka (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[Tiedosto:BirdBeaksA.svg|thumb|upright|Nokan muoto kertoo linnun ravinnosta.<br />A. [[Varis|Variksen]] nokka soveltuu kaikkiruokaisille linnuille.<br />B. Pieni, terävä hyönteissyöjän nokka.<br />C. Siemeniä syövien lintujen nokka on jykevä.<br />D. [[Käpylinnut|Käpylinnun]] ristinokka soveltuu hyvin käpyjen suomujen aukaisuun.<br />E. Pitkä ja käyrä nokka on sopeutunut meden imemiseen.<br />F. [[Tukaanit|Tukaani]]n nokka soveltuu hyvin hedelmien syömiseen.<br />G. [[Tikat|Tikkojen]] nokka.<br />H. [[Pelikaani]]n nokka.<br />I. Saksinokat hankkivat ravintonsa veden pinnalta.<br />J. Pitkä ylöspäin käyrä nokka on kätevä veden pinnalta tapahtuvaan ravinnonottoon.<br />K. Pitkä, alaspäin käyrä nokka on hyvä pohjan tonkimiseen.<br />L. [[Flamingot|Flamingon]] nokka soveltuu ravinnon siivilöimiseen.<br />M. [[Kuningaskalastaja]]lla on pitkä terävä nokka.<br />N. [[Koskelot|Koskeloiden]] nokka.<br />O. [[Korppikotkat|Korppikotkien]] nokka soveltuu hyvin haaskojen syömiseen.<br />P. Petolinnun nokka.]]
'''Nokka''' on [[linnut|linnun]] leukaluiden päälle ja jatkeeksi kasvanut kokonaan tai osittain [[Sarveisaine|sarveistunut]] ihon muodostuma. Lintujen lisäksi myös [[Vesinokkaeläin|vesinokkaeläimillä]], [[Kalmari|kalmareilla]] ja [[Mustekalat|mustekaloilla]] on nokka.<ref name="lajunen-45">Lajunen ym. 2016, s. 45.</ref>
Linnut käyttävät nokkaansa ravinnon pyydystämiseen, siementen kuorimiseen ja rikkomiseen sekä saaliseläinten palotteluun.<ref name=luonnossa-nokka>''Luonnossa: Linnut 1'', 2007, s. 186.</ref> Helteellä linnut jäähdyttelevät itseään nokan kautta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://yle.fi/uutiset/3-6162465| nimeke= Linnut jäähdyttelevät nokan kautta| julkaisu=Yle Uutiset| julkaisija=| viitattu=28.5.2017| tekijä=| ajankohta=29.7.2010}}</ref>
== Kehitys ==
Nokka oli jo lintuja edeltäneillä [[Liskolintu|liskolinnuilla]]. Niiden nokassa tosin oli hampaita, joita yhdelläkään linnulla ei enää ole.<ref name="lajunen-45" />
== Rakenne ==
Nokka muodostuu leukaluista, joiden päällä on sarveistuppi. Monilla lintulajeilla sarveistuppi on kuollut, mutta toisilla siinä on verisuonitus ja hermotus. Joillain lajeilla nokan väri muuttuu kesästä talveen. [[Sorsalinnut|Sorsalinnuilla]] nokan kärjessä on kova kärjen reunus eli nokkakynsi. [[Jalohaukat (suku)|Jalohaukoilla]] on ylänokan tyvessä paksunnos eli vahanokka. Joidenkin lajien poikasilla on ylänokan kärjessä valkoinen munahammas, jolla ne puhkaisevat munankuoren kuoriutuessaan.<ref>''Koko perheen suuri lintukirja'', 1994, s. 14.</ref> Monen lajin sierainaukot peittää pehmeä kalvo.<ref name=use-ruoansulatus>''Uusi suuri eläinkirja'', toinen osa, 1974, s. 106.</ref>
Nokan muoto riippuu linnun käyttämän ravinnon laadusta. Nokkia on hyvin erilaisia: hentoja ja rotevia, pitkiä ja lyhyitä, putkimaisia ja kartiomaisia, suoria ja käyriä joko ylös- tai alaspäin, eri tavoin koukkumaisia, litteitä, sileäreunaisia ja hammasreunaisia.<ref name=use-ruoansulatus>''Uusi suuri eläinkirja'', toinen osa, 1974, s. 106.</ref> [[Petolinnut|Petolinnuilla]] on koukkumainen terävä nokka. Siemeniä syövien [[Peipot (suku)|peippolintujen]] nokka on lyhyt ja kartiomainen. [[Kahlaajat|Kahlaajilla]] on pitkä, hento nokka, joka soveltuu pikkueläinten poimintaan liejusta ja mudasta. Sorsalintujen litteä sälönokka soveltuu erinomaisesti siivilöimään ravintoa vedestä. [[Tikat|Tikka]] naputtelee voimakkaalla talttamaisella nokallaan hyönteisiä lahoista puunrungoista ja kaivertaa pesäkolonsa terveeseenkin puuhun. Joidenkin lintujen kuten [[lunni]]n nokka soveltuu hyvin myös kalojen kuljettamiseen.<ref name=koko-13 />
Nokan värillä on ratkaiseva merkitys monien lajien parinmuodostuksessa, ja harmaalokkien poikasille emon keltaisessa nokassa oleva punainen täplä on suuntamerkki, johon ne kurottelevat halutessaan ruokaa.<ref name=koko-13>''Koko perheen suuri lintukirja'', 1994, s. 13–14.</ref>
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Felix, Jiri | Nimeke = Koko perheen suuri lintukirja | Vuosi = 1994 (englanninkielinen alkuteos 1977) | Sivu = | Julkaisupaikka = | Selite = (suomenkielisen laitoksen kirjoittaneet ja toimittaneet Ismo Nuuja ja Risto Palokangas) | Julkaisija = Kirjalito | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 951-28-1683-0 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Lajunen, Lauri & Pursiainen, Jouni & Hohtola, Esa & Peltomäki, Jari | Nimeke = Kiehtovat linnut: faktaa ja visailua koko perheelle | Vuosi = 2016 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Docendo | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-952-291-251-0 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pekkarinen, Antti & Vuolanto, Seppo & Taarna, Jorma (toim.) | Nimeke = Uusi suuri eläinkirja II | Selite = (italialainen alkuteos ''Natura Viva'') | Vuosi = 1974 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 951-0-03732-X }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Södersved, Jan (päätoim.) | Nimeke = Luonnossa: Linnut 1 | Vuosi = 2007 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Weilin+Göös | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-951-0-31883-6 }}
===Viitteet===
{{viitteet}}
==Aiheesta muualla==
{{commonscat-rivi|Beaks}}▼
▲{{commonscat|Beaks}}
[[Luokka:Lintujen anatomia]]
[[Luokka:Ruumiinosat]]
| |||