Ero sivun ”Hannah Arendt” versioiden välillä

Toisen maailmansodan päätyttyä Arendt toimi [[Jewish Cultural Reconstruction]]in (JCR) johdossa.<ref>Anders Rydell, Anders: ''Kirjavarkaat'', suom. Pekka Marjamäki, s. 388, Gummerus 2017 ISBN 978-951-24-0362-2</ref> 1947 virallisesti perustettu järjestö oli yksi niistä, joiden tehtävänä oli palauttaa Saksan sodan aikana ryöstämää kulttuuriomaisuutta alkuperäisille omistajille.<ref>Dana {{Kirjaviite|Tekijä=Herman, [Dana|www=http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_idthesisfile99925.pdf‎|Nimeke=0&dvs=1491039611780~204 Hashavat Avedahi A History of Jew,]|Julkaisija=McGill viitattu 1University|Viitattu=17.410.2017 |Kieli={{en}}}}</ref>

Teoksessaan ''Totalitarismin synty'' (1951) Arendt yrittää selvittää [[kansallissosialismi]]n ja [[kommunismi]]n juuria aina [[antisemitismi]]in asti. Työ oli kohuttu uudenlaisen [[paradigma]]nsa johdosta, sillä aikalaiset pitivät yleisesti natsismia ja kommunismia toistensa vastakohtina. Arendt pyrki todistamaan, että vaikka ideologisen sisällön osalta näin olikin, niin [[ideologia]]n muodon, loogisten johtopäätösten ja poliittisen järjestelmän käytännön toteutuksen suhteen ne ovatolivat samanlaisiasamankaltaisia.

''Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä'' herätti ilmestyessään 1963 suurta kohua. Arendt kertoo kirjassa [[Adolf Eichmann]]in oikeudenkäynnistä Israelissa 1961.<ref name=yle/> Kirjan keskeinen väite on, että Eichmannia ja hänen kaltaisiaan rikollisia ei luonnehdi jokin poikkeuksellinen tai erityislaatuinen, muulle elämälle vieras pahuus. Pahuuden ongelma onkin päinvastoin juuri siinä, että Eichmannin tapaiset rikolliset ovat tavallisia ihmisiä, jotka sortuvat hirmutöihin ajattelemattomuuttaan seuratessaan byrokraattisia ja ”oikeita” sääntöjä.<ref name=yle/><ref>{{Verkkoviite |osoite= http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005239247.html |nimeke=Päätettiin tappaa 11 miljoonaa juutalaista, ja sitten syötiin lounas – suunnitelma kansanmurhasta tehtiin tunnissa |julkaisu=Helsingin Sanomat |viitattu=4.6.2017 |tekijä=Ville Similä, Ville |ajankohta=3.6.2017}}</ref> Eichmannilta puuttui Arendtin mukaan moraalista mielikuvitusta – hän ei osannut pohtia tarkoin, mitä oli varsinaisesti tekemässä, ja eikä näin ollen myöskään kyseenalaistaa ylhäältä annettuja ohjeita. Näin Arendt haluaa suunnata eettisen huomion siihen, miten hyvän ja pahan välinen ero voi riippua varsin banaaleista arkielämän seikoista.

* {{Kirjaviite | Tekijä=Julian Honkasalo, Julian | Nimeke=Sisterhood, Natality, Queer: Reframing Feminist Interpretations of Hannah Arendt | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2016 | Isbn=978-951-51-1895-0 | Selite=Väitöskirja | www=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159340/Sisterho.pdf?sequence=1 }}

* Koivusalo, Markku Koivusalo: [https://markkukoivusalo.org/research-2/thinkers/arendt/arendt-hannah-1906-1975works/ Hannah Arendtin tuotantoa.]

* {{SEP | Id=rendtarendt | Tekijä=[[Alessandro Passerin d'Entrèves]]Entreves, Maurizio Passerin | Nimeke=Hannah Arendt}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=[[Mika Ojakangas|Ojakangas, Mika]] (toim.): [|www=http://www.helsinki.fi/collegium/e-seriesjournal/volumes/volume_8/index.htm |Nimeke=Hannah Arendt: Practice, Thought and Judgement.]|Julkaisija=Helsinki Collegium for Advanced Studies}}