Ero sivun ”Sisilisko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nimen historiaa |
vähän lisäyksiä |
||
Rivi 31:
| commons = Zootoca vivipara
}}
'''Sisilisko''' (''Zootoca vivipara'', aiemmin ''Lacerta vivipara'') on [[Euraasia]]ssa tavattava maailman pohjoisin [[Matelijat|matelijalaji]]. Sisiliskot ovat Suomessa rauhoitettuja, ja siksi niitä ei saa ottaa lemmikiksi esimerkiksi terraarioon. Sisiliskot voivat elää jopa kymmenvuotiaiksi.
Suomen kielen sana ''lisko'' tulee sanasta ''sisilisko''.
== Ulkonäkö ==
Rivi 44 ⟶ 46:
=== Väritys ===
Sisiliskon tavallisin pohjaväri on ruskea, mutta myös harmaata, lähes täysin mustaa ja oliivinvihreää muotoa esiintyy. Naarailla on usein tummia juovia keskiselässä ja kyljissä, mutta toisinaan ne voivat olla myös vaaleita juovia, tummia täpliä tai vaaleita täpliä. Vaihtelevuus kuvioinnissa onkin suurta, etenkin selän reunoilla. Koiraiden ja naaraiden kuvioinnin erottaa toisistaan, jos katsoo niiden vatsaa. Koirailla se on keltainen, oranssi tai punainen ja siinä on mustia pilkkuja, naarailla taas pelkästään keltainen. Kuvioinneissa voi siis olla melkoisia vaihteluja, ja samankin populaation väreissä ja kuvioinneissa voi olla suuriakin eroja. Kaula on vaalea, joskus sinertävä. Poikaset ovat tummia, yleensä graniitinharmaita tai mustanpronssin värisiä.
== Levinneisyys ==
Sisiliskoa esiintyy [[Euraasia]]ssa. Esiintymisalueensa eteläosissa sitä esiintyy vuoristossa, ja Etelä-Euroopassa sen elinalue rajoittuu Espanjan ja Italian pohjoisosiin. Toisaalta hyvin pohjoisessa Suomessa se on harvinainen.<ref>Koli, s. 169–170.</ref>
== Elintavat ==
Rivi 51 ⟶ 56:
=== Talvehtiminen ja lisääntyminen ===
Sisilisko talvehtii [[Talvihorros|horrostamalla]] juurenalusonkaloissa, kiviraunioissa tai syvällä maan alla, mutta ne voivat talvehtia myös tukin tai ison kiven alla. Sisilisko kestää kolossaan muutaman asteen pakkasta jopa viikon ajan, ja se voi selvitä vaikka osa sen ruuminnesteistä jäätyisi<ref>Koli, s. 169.</ref>.
Keväällä ensimmäisenä esille kömpivät koiraat ja nuoret yksilöt. Parittelu tapahtuu kevään ja kesän vaihteessa ja raskausaika on noin 1–2 kuukautta. Sisilisko poikkeaa monista muista liskoista siten, että se kykenee synnyttämään eläviä poikasia munien sijasta. Naaras synnyttää 3–10 elävää poikasta, jotka syntyvät kalvon peittäminä ja kuoriutuvat heti synnytyksen jälkeen. Sisiliskon tieteellinen nimi ''Zootoca vivipara'' ([[latina]]n sanoista ''vivos'' ’elävä’ ja ''pario'' ’synnyttää’) viittaakin liskon erikoisuuteen synnyttää eläviä poikasia. Jotkin eteläiset populaatiot kuitenkin munivat, ja joskus samalla alueella voi asua molempia tyyppejä, jotka myös lisääntyvät keskenään.
Rivi 57 ⟶ 64:
Suomessa poikaset syntyvät heinä-elokuussa. Syntyessään poikaset ovat noin 3–4 cm pitkiä, ja vuoden ikäisinä ne ovat 10–11 cm. Poikaset jäävät heti omilleen. Sukukypsyyden sisilisko saavuttaa neljäntenä kesänään.
=== Ravinto ja saalistajat ===
Ravinnokseen sisilisko käyttää [[Hyönteiset|hyönteisiä]]
Saalin napattuaan sisilisko usein ravistelee sitä suussaan voimakkaasti, minkä jälkeen se pureskellen nielee lamaantuneen saaliin.<ref>Koli, s. 172.</ref>
Sisiliskoja saalistavat etenkin nuoret [[kyy]]t, Ahvenanmaalla elävä [[kangaskäärme]] sekä useat linnut ja pienet nisäkkäät. <ref>Koli, s.172-175.</ref>
== Nimen historia ==
Sana ''sisilisko'' on [[Uralilaiset kielet|uralilaista]] perua: se ei ole alkujaan yhdyssana, vaan se on johdettu sanasta ''sisal''. Johdoksen varhaisin muoto on luultavasti ollut ''sisalikko''. Suomen kielessä sen kirjasi ensimmäisenä [[Mikael Agricola]] vuonna 1551 muodossa ''siseliskot''. Vuoden 1872 teoksessaan ''Fauna Fennica - Suomen elämistö, nuorisolle'' luonnontutkija [[Aukusti Juhana Mela]] erotti sanan loppuosan tarkoittamaan kaikkia liskoja, ja ''sisiliskon'' hän jätti
== Lähteet ==
| |||