Ero sivun ”Katariina de’ Medici” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kirjallisuutta: - lisätty luokka |
p w-fix |
||
Rivi 24:
Henrik II:n kuoleman jälkeen Ranskan kuninkaaksi nousi heikko [[Frans II (Ranska)|Frans II]], joka oli naimisissa skottien kuningatar [[Maria Stuart|Maria Stuartin]] kanssa. Nuori kuningas kuoli jo 1560. Pojan kuoltua Katariinasta tuli nuoremman poikansa [[Kaarle IX (Ranska)|Kaarle IX]]:n sijaishallitsija. Katariinan vaikutusvalta pysyi ennallaan lähes kaksikymmentä vuotta. Kaarle IX:n hallituskaudella Ranskassa käytiin uskonsotia, joissa taistelivat [[hugenotit]] ja katoliset. Katariina ajoi aktiivisesti kompromissipolitiikkaa, mutta silti uskonsodat olivat äärimmäisen verisiä. Pojan kasvettua aikuiseksi Katariinan vaikutusvalta uhkasi vähetä. Kuningatar muistetaan Pärttylinyön verilöylystä, jonka avulla hän yritti palauttaa vaikutusvaltaansa. Kaarle IX:n kuoltua valtaistuimelle nousi Katariinan lempipoika [[Henrik III (Ranska)|Henrik III]].
Katariina piti aina tiukasti huolta lastensa parhaasta ja järjesti heille edullisia avioliittoja. Hänen vanhimmasta tyttärestään tuli esimerkiksi [[Espanja]]n kuningatar [[Elisabet
Katariina ja Henrik II saivat kaikkiaan kymmenen lasta:
*[[Frans II (Ranska)|Frans II]], s.
*[[Elisabet
*Claude, s.
*Louis, s. ja k.
*Charles-Maximilien, myöhemmin [[Kaarle IX (Ranska)|Kaarle IX]], s.
*Edouard-Alexandre, myöhemmin [[Henrik III (Ranska)|Henrik III]]s.
*Marguerite eli [[Margareta de Valois]], lempinimeltään Margot s.
*Hercules, s.
*Victoire, s. ja k. 1556
*Jeanne, s. ja k. 1556
|