Ero sivun ”Talitiainen” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.66.8 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon.
Ruokalistaa CABI:n mukaan
Rivi 57:
 
== Ravinto ==
Talitiainen on kaikkiruokainen. Se syö siemeniä[[siemen]]iä, [[jyvä|jyviä]] ja kesällä [[hyönteiset|hyönteisiä]] ja muita [[selkärangattomat|selkärangattomia]]. Keväällä se syö mielellään silmuja[[silmu]]ja ja versoja[[verso]]ja ja käy juomassa lehtipuiden mahlaa[[mahla]]a, ja talvella se tavataan usein nokkimassa rasvaa ruokintapaikoilla ja haaskoilla. Talvella talitiainen syö puiden oksissa talvehtivia ötököitä ja vierailee ahkeraan lintulaudoilla. Poikasia ruokitaan pääasiassa hyönteistoukilla, kirvoilla ynnä muilla, joskus myös siemenillä tai maapähkinöillä. [[Englanti|Englannissa]] talitiaiset oppivat [[1960-luku|1960-luvulla]] nokkimaan maitopullon foliosuojuksen rikki ja syömään maidon pinnalle kertyneen kerman. Sama tapa levisi myös Suomeen. [[Unkari]]ssa talitiaisten on havaittu muun ravinnon puutteessa metsästävän pieniä talvehtivia lepakoita.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Estók, Zsebők ja Siemers | Nimeke = Great tits search for, capture, kill and eat hibernating bats | Osoite = http://rsbl.royalsocietypublishing.org/content/early/2009/09/08/rsbl.2009.0611.short | Ajankohta = 9. syyskuuta 2009 | Julkaisija = Royal Society | Luettu = 11. syyskuuta 2009 | Kieli = englanti}}</ref> Myös Suomessa joidenkin talitiaisten on havaittu metsästävän toisia siivekkäitä eläimiä, nimittäin toisia pikkulintuja<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000583124.html|nimeke=Näin iskee tappajatintti - katso ainutlaatuiset kuvat talitiaisen metsästyksestä|julkaisu=|julkaisija=Ilta-Sanomat, 8.2.2013|viitattu=13.12.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref>.
 
Talitiainen saalista ovat ainakin seuraavat hyönteisten [[toukka|toukkia]] ja aikuisia: [[ruskomäntypistiäinen]] (''Neodiprion sertifer''), [[mänty-yökkönen]] (''Panolis flammea''), [[lehtinunna]] (''Lymantria dispar''), [[seitsenpistepirkko]] (''Coccinella septempunctata''), [[omenakääriäinen]] (''Cydia pomonella''), [[kastanjanmiinakoi]] (''Cameraria ohridella''), [[Thaumetopoea pityocampa]], [[täplänapakotilo]] (''Discus rotundatus''), [[isolehtikuusipistiäinen]] (''Pristiphora erichsonii''), [[Apocheima pilosaria]], [[Dendrolimus punctatus]], [[tummapussikoi]] (''Coleophora serratella''), [[ritarilude]] (''Lygaeus equestris''), [[ Metaceronema japonica]] ja [[ritariperhonen]] (''Papilio machaon'').<ref>[http://www.cabi.org/isc/datasheet/71673 Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Parus major {{en}}]</ref>
 
==Lähteet==