Ero sivun ”Turku” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: Tarpeeton
Rivi 49:
Turun historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi [[Gregorius IX]] päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää [[Suomen piispa]]nistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoa [[Nousiainen|Nousiaisista]] [[Koroinen|Koroisiin]].<ref>Gardberg, C. J.: Turun kaupungin historia 1100-luvun puolivälistä vuoteen 1366. ''Turun kaupungin historia'' 1. Turku 1971: 115–324</ref> Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo [[Rautakausi Turussa|rautakaudella]], joten ei ole yllättävää, että [[Hiippakunta|hiippakunnan]] keskus siirrettiin sinne.<ref name="KAUKIRJA">{{Kirjaviite | Tekijä = Anne Antikainen ja Tarja Pyöriä (toim.) | Nimeke =Kaupunkiseutujen kasvun aika | Vuosi = 2004 | Luku = Turku – Suomen portti länteen | Sivu =124 | Selite = | Julkaisija = Sisäministeriö | Tunniste = ISBN 951-734-671-9| www = http://www.intermin.fi/julkaisu/142004?docID=25004 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =17.2.2016 }}</ref>
 
Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroistenniemeä alemmas Aurajoen varteen Unikankareen kummun läheisyyteen. Arkeologi [[Markus Hiekkanen]] on arvellut, että kaupunki perustettiin kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetun [[dominikaani]]konventin yhteisestä aloitteesta. Kaupunkia ei kuitenkaan perustettu asumattomalle maalle, vaan paikalla oli peltoja ja luultavasti myös talonpoikaiskylä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Markku Oinonen, Emmi Mehtonen, Heidi Nordqvist, Kari Uotila ja Pentti Zetterberg|Nimeke=Turun kaupungistumisen alkuhetkiä radiohiiliajoituksia bayesilaisella menetelmällä|Vuosi=4/2011|Sivu=15-27|Julkaisija=SKAS}}</ref>. Kaupungin tarkkaa perustamisvuotta ei tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt. Unikankareelle rakennettu [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkko]] vihittiin käyttöön vuonna 1300.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4620 | Nimeke = Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue | Ajankohta = | Julkaisija = muesovirasto | Viitattu =10.4.2016 }}</ref> Sana ''turku'' tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan [[Venäjän kieli|muinaisvenäjän]] sanasta ''tǔrgǔ'', joka tarkoittaa ’toria’.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mäkinen Kalervo | Otsikko =Historiallinen Hämeen Härkätie – Turkukin syntyi| Julkaisu = Tarvas | Ajankohta = 2012 | Numero =1 | Sivut = 2 | Julkaisija = Tarvasjoen kunta ja seurakunta | Selite= | Tunniste= | www = http://www.aumanet.fi/TarvasKotiseutulehti/Tarvas12012.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =10.4.2016 }}</ref>
 
Piispanistuimen ja [[dominikaani]]luostarin sijaintipaikkana Turku oli [[keskiaika]]isen [[Suomi|Suomen]] kirkollinen ja opillinen keskus. Keskiaikainen Turku oli myös vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Se oli Suomen suurin ja samalla koko Ruotsin valtakunnan suurimpia ja tärkeimpiä keskiaikaisia kaupunkeja. Kaupungin lähellä sijainnut [[Turun linna]] oli tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia Suomen alueella. Linnan antamasta suojasta huolimatta kaupunki joutui keskiajalla useita kertoja sotanäyttämöksi. [[Novgorod]]ilaiset ryöstivät kaupunkia vuonna 1318 ja tanskalaiset 1509 ja 1522.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finland.fi/life-society/medieval-castles/ | Nimeke = Medieval castles | Tekijä = Carl Jacob Gardberg | Ajankohta = 2002 | Julkaisu = This is Finland | Viitattu = 17.2.2016 }}</ref><ref name="Rinne-Fagerlund">Toivo T. Rinne – Rainer Fagerlund (1984): ''Turku uuden ajan alussa'' teoksessa ''Turun seitsemän vuosisataa'' (toim. Eero Kuparinen). s. 79–110. Turun historiallinen yhdistys. Turku</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Turku