Versio 12. lokakuuta 2017 kello 19.54 muokkaa C.Colérus (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 19 098 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 13. lokakuuta 2017 kello 20.54 muokkaa kumoa C.Colérus (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 19 098 muokkausta p lyöntivirheiden poistaminen Uudempi muutos →
Rivi 24: Horatius syntyi Etelä- Italiassa, Venusiassa, vapautetun orjan perheeseen. Perheellä oli varallisuutta hankkia pieni maatila ja he halusivat antaa pojalleen parhaat mahdollisuudet omaa elämäänsä varten. Sen tähden vanhemmat lähettivät poikansa Roomaan koulutielle. Vanhemmat eivät halunneet antaa poikaansa vieraiden kasvatettavaksi kouluvuosina ja he vuokrasivat tilansa paitsi saadakseen tuloja, mutta myös voidakseen asua poikansa luona. Horatius muisteli myöhemmin nuoruuttaan ja vanhempiaan suurella lämmöllä. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 75, 1980</ref> Horatiuksen nuoruudessa Rooman valtakuntaa piinasivat poliitikkojen ~~valtakammpailut~~valtakamppailut, salamurhat ja sisällissodat. Horatiuskin osallistui sisällissotaan, mutta häviäjän eli [[Brutus\|Brutuksen]] puolella. Hänen oli onnistunut nousta päällikön asemaan ja tarkoitus oli osallistua [[Filippoin taistelu]]un. Taistelun alkaessa hän kuitenkin heitti kilpensä ja aseensa maahan ja juoksi pakoon. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 76, 1980</ref> Sisällissodan voittaja, keisari [[Augustus]] antoi Horatiukselle armahduksen ja tarjosi hänelle yksityissihteerinsä hyväpalkkaista virkaa. Runoilija kuitenkin kieltäytyi ottamasta työtä vastaan, sillä halusi elää vapaana runoilijana. Augustus piti runoilijaa ystävänään, sillä hän arvosti Horatiuksen hyväntahtoisuutta ja nopeaa älyä. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 79, 1980</ref> Rivi 30: Taiteiden suosija ja Augustuksen ystävä Maecenas lahjoitti Horatiukselle maatilan läheltä [[Tivoli]]a. Horatius oli tyytyväinen, sillä nyt hän saattoi elää tuntemattomuudessa maaseudulla tavallisten ihmisten parissa ilman toimeentulohuolia. Politiikka ei häntä kiinnostanut. Maecenaan kautta hän ystävystyi [[Vergilius\|Vergiliuksen]] ja [[Varius\|Variuksen]] kanssa. Heidän kanssaan Roomasta Brundisiumiin tehtyä matkaa hän myöhemmin kuvaili purevan satiirisesti kirjeissään. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 77, 82, 1980</ref> Kun elämä oli rauhoittunut, kehittyi Horatiuksesta onnellinen ja tyytyväinen. Ruumiinrakenteeltaan hän oli lyhyt ja pyöreä ja kuvaili itseään "hyvinruokituksi porsaaksi [[Epikuros\|Epikuroksen]] laumassa." Runoissaan hän käsitteli elämän pieniä iloja kuten viiniä, ystävyyttä ja rakkautta". Ihmisten heikkouksista hän teki satiireissaan hyväntahtoista pilaa. Osassa runoistaan hän ylistää Augustusta. Monien mielestä Augustus vei roomalaisilta vapauden, mutta Horatiuksen mielestä hän on suuri hyväntekijä lopettaessaan maata repineet sisällissodat. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 77, 79, 1980</ref> Testamentissaan Maecenas pyysi että Augustus pitäisi huolta Horatiuksen asioista. Kovinkaan kauan ei keisarin tarvinnut sitä tehdä, sillä runoilija kuoli vain muutaman viikon mesenaattinsa jälkeen. Horatius haudattiin Roomaan [[Esquilinus]] kukkulalle. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, s. 84, 1980</ref>

Ero sivun ”Horatius” versioiden välillä