Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäystä. |
p Päivitin lähteitä ym. Poistin: "V. piti kuitenkin itseään saamelaisena", koska sen lähdeviite ei toimi. On selvää, että V. piti itseään saamelaisena (käy selväksi kontekstista). Poistettu lause ei ole tässä kohdassa erityisen merkitsevä. |
||
Rivi 20:
| palkinnot = [[Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto]] 1991
}}
'''Nils-Aslak Valkeapää''' ([[23. maaliskuuta]] [[1943]] [[Enontekiö]] – [[27. marraskuuta]] [[2001]] [[Espoo]]), tunnetaan myös nimillä '''Áilu''' ja '''Áillohaš''', oli [[Saamelaiset|saamelainen]] [[taiteilija]] ja kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuimpia saamelaiskulttuurin edistäjiä. Valkeapää tunnetaan erityisesti [[Joiku|joiuistaan]] ja runoistaan. Hän oli Lapin [[läänintaiteilija]] vuosina 1978–1983. Hän sai [[Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto|Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1991 teoksestaan ''[[Aurinko, isäni|Beaivi, áhčážan]]'' (suom. ''Aurinko, isäni'').<ref name="Rovaniemen">{{Verkkoviite | Osoite=http://lapinkirjailijat.rovaniemi.fi/vpaa.HTM | Nimeke=Nils-Aslak Valkeapää | Julkaisu=Lappilaisia ja saamelaisia kirjailijoita | Julkaisija=Rovaniemen kaupunginkirjasto
== Elämä ja teokset ==
Rivi 26:
===Lapsuus ja nuoruus===
Nils-Aslak Valkeapää syntyi perheen nuorimpana [[Palojoensuu|Palojoensuussa]] Enontekiöllä. Perhe asui siihen aikaan Aatsakursussa (''Ádjagorsa''), parin tunnin kävelymatkan päässä Pättikän (''Beahttet'') kylästä. Myöhemmin he siirtyivät asumaan Pättikään. Hänen vanhempansa olivat Johannes J. Valkeapää (1906–86) ja Ellen Susanna Aslaksdatter Bals (1910–92). He kuuluivat jutaaviin saamelaisiin; perhe teki vuosittaisen muuttomatkan porojen kanssa. Hänellä oli isosisko Elli-Marja ja isoveli Juhani, joka jatkoi Käsivarren paliskunnan poroisäntänä. Isä oli alkuaan [[Kaaresuvanto|Kaaresuvannon]] alueen porosaamelaisia, ja hänen sukuaan oli Suuren Luulajanjärven ([[Stora Lulevatten]]
===Muusikko===
Valkeapää nousi julkisuuteen saamelaisten joikujen esittäjänä ja joikuperinteen elvyttäjänä. Ensimmäisen levynsä ''Joikuja'' hän julkaisi vuonna 1968.<ref name="Rovaniemen"/> Esikoisalbumillaan Valkeapää teki yhteistyötä säveltäjä [[Kari Rydman|Kari Rydmanin]] ja muusikko Martti Niskalan kanssa. Myös [[Kaj Chydenius]] ja [[Pehr Henrik Nordgren]] tekivät sävellyksiä hänen runoihinsa. Ennen Valkeapäätä joiku oli vokaalimusiikkia, jota esitettiin yksityisissä tilanteissa. ''Joikuja''-levyllä hän lisäsi joikuun soittimia ja ääniefektejä ja toi joiun konserttisaleihin. Valkeapää halusi tehdä joiusta nykyaikaista ilmaisua.<ref name="Leksikon"/><ref name="Lassagammi"> [http://www.lassagammi.no/nils-aslak-valkeapaa.307398.fi.html] ''Lásságámmi''. Viitattu 7.10.2017</ref><ref name="Leksikon"/>
Albumitrilogia ''Sápmi lottážan'' sisältää albumit ''Sámi eatnan duoddariid'' vuodelta 1978 sekä ''Sápmi, vuoi Sápmi!'' ja ''Davás ja geassái'' vuodelta 1982.<ref name="Lassagammi"/>
Rivi 36:
Valkeapää kehitti joikua myös jazzin suuntaan yhteistyössä eräiden tunnettujen suomalaisten jazzmuusikoiden, kuten [[Paroni Paakkunainen|Seppo ”Paroni” Paakkunaisen]], kanssa. Joikaaminen vei häntä ympäri maailmaa, muun muassa [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] kiertueelle vuonna 1982 yhdessä Paakkunaisen kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.baiki.org/content/nils.htm | Nimeke=Nils-Aslak Valkeapää | Tekijä=Muus, Nathan & Gaski, Harald | Julkaisu=Báiki: The International Sami Journal | Ajankohta=2001 | Viitattu=21.2.2012 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.galdu.org/web/index.php?sladja=25&vuolitsladja=11&vuolitvuolitsladja=6&giella1=spa | Nimeke=Saamelainen nykymusiikki | Tekijä=Lehtola, Veli-Pekka | Julkaisu=Galdu.org | Viitattu=22.2.2012}}</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 88</ref>
Valkeapää teki musiikin [[Nils Gaup]]in elokuvaan ''Ofelaš'' (''Tiennäyttäjä''), jossa hän myös näytteli. [[Elokuva]] oli [[Oscar]]-palkintoehdokkaana (paras ulkomainen elokuva 1989). Muusikko [[Mike Oldfield]] käytti Valkeapään elokuvassa esittämää joikua kappaleensa ”Prayer For The Earth” pohjana levyllään ''The Songs of Distant Earth'' (1994).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.
Valkeapää valittiin vuoden 1994 [[Lillehammerin olympialaiset|Lillehammerin talviolympialaisten]] nimikkotaiteilijaksi, ja hän esitti joiun kisojen avajaisissa. Lintusinfonia ”Goase dušše” sai vuonna 1993 arvostelulautakunnan erikoispalkinnon Prix Italian kansainvälisessä radiokilpailussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-5116071 | Nimeke =Nils Aslak Valkeapää on kuollut | Tekijä = | Julkaisu =yle.fi | Ajankohta = 27.11.2001 | Viitattu = 8.10.2017 | Kieli = }}</ref>
Rivi 53:
Hän käytti saamelaisista nimitystä [[alkuperäiskansa]] julkisesti ensimmäistä kertaa tiettävästi vuonna 1975 puhuessaan ”niin sanotuista alkuperäiskansoista” [[Yle Sámi Radio|Saamen radion]] haastattelussa. Hän toimi WCIP:n kulttuurikoordinaattorina vuosina 1978–1981 ja maailman alkuperäiskansojen ensimmäisen kulttuurifestivaalin Davvi Šuvva (1979) pääjärjestäjänä. Hän raportoi alkuperäiskansojen kansainvälisistä tapahtumista myös Saamen radiolle sekä toimittajana että haastateltavana. Maaliskuussa 1976 hän puhui intiaanien ja saamelaisten kohtalonyhteydestä ja samankaltaisuudesta Yleisradion haastattelussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://politiikasta.fi/saamelaisuus-ja-arktinen-alkuperaiskansaisuus-nils-aslak-valkeapaan-ajattelussa/ | Nimeke =Saamelaisuus ja arktinen alkuperäiskansaisuus Nils-Aslak Valkeapään ajattelussa | Tekijä =Nykänen, Tapio | Julkaisu =politiikasta.fi | Ajankohta =9.9.2017 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = }}</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 88</ref><ref name="Lassagammi"/>
Valkeapää teki erilaisia toimitustöitä. Hän toimitti kirjailija [[Johan Turi|Johan Turin]] taiteilijaelämäkerran ja toimitti ja kirjoitti kattavan johdannon runoilija Paulus Utsista kertovaan kirjaan. Utsi oli Valkeapään sukulainen ja inspiraation lähde. Valkeapäällä oli merkittävä asema saamelaisen kansallistunnon herättäjänä ja vahvistajana. Hän auttoi uusia joikaajia ja runoilijoita käytännön neuvoilla, julkaisuilla ja kutsumalla nuoria esiintyjiä mukaan joillekin monista matkoistaan. Hänestä kasvoi vähitellen saamelaisten symbolihahmo niin saamelaisten keskuudessa kuin ulkopuolisten silmissä. Hän kirjoitti myös näytelmän, jonka kaksi ensimmäistä esitystä olivat Japanissa vuonna 1995.
Valkeapää oli mukana perustamassa saamelaista DAT-kustantamoa, jossa hän oli osakkaana, ja joka julkaisi useimmat hänen kirjoistaan ja CD- ja mikrokasettituotannostaan.<ref name="Leksikon"/>
Rivi 69:
===Muutto Norjaan, Norjan kansalaisuus ja kuolema===
Valkeapää asui suurimman osan elämästään Enontekiön Pättikässä Kaaresuvannon ja [[Kilpisjärvi|Kilpisjärven]] välisen tien varrella Suomen ja [[Ruotsi|Ruotsin]] rajalla, jossa hän oli viettänyt lapsuutensa. Vuonna 1996 hän muutti pysyvästi Norjaan [[Yykeänperä|Yykeänperään]], jossa hän asui saamelaista perinnettä mukaillen kiilleliuskekalliolle rakennetussa kuusikulmaisessa Lásságámmi-nimisessä hirsitalossa; nimi tarkoittaa kalliomajaa
Valkeapää joutui vakavaan auto-onnettomuuteen Kilpisjärven tiellä talvella 1996 ja vetäytyi julkisesta toiminnasta kuntoutuakseen. Valkeapää sai Norjan kansalaisuuden vuonna 2001.
=== Triviaalia tietoa ===
Vuonna 1996 Valkeapää sai taiteen [[Suomi-palkinto|Suomi-palkinnon]]. Hän oli [[Oulun yliopisto]]n (1994) ja [[Lapin yliopisto]]n (1999) [[kunniatohtori]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite
Oulun yliopiston Saamelaisen kulttuuriarkiston (Sámi kulturarkiiva) Áillohaš-kokoelma koostuu Valkeapään itsensä tekemistä ja häntä koskevista arkistomateriaaleista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.oulu.fi/giellagasinstituutti/aillohas_kokoelma#%C3%81illoha%C5%A1-kokoelman%20sis%C3%A4lt%C3%B6 | Nimeke=Áillohaš-kokoelma (Nils-Aslak Valkeapäähän liittyvät aineistot)| Tekijä= | Julkaisu=oulu.fi | Ajankohta= | Viitattu=7.10.2017}}</ref>
|