Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Verkkolähteen tarkistus ja muutakin. Jos lähdettä ei ole lisätty, se on jo merkitty, mm. www.lassagammi.no. |
Lisäystä. |
||
Rivi 26:
===Lapsuus ja nuoruus===
Nils-Aslak Valkeapää syntyi perheen nuorimpana [[Palojoensuu|Palojoensuussa]] Enontekiöllä. Perhe asui siihen aikaan Aatsakursussa (''Ádjagorsa''), parin tunnin kävelymatkan päässä Pättikän (''Beahttet'') kylästä. Myöhemmin he siirtyivät asumaan Pättikään. Hänen vanhempansa olivat Johannes J. Valkeapää (1906–86) ja Ellen Susanna Aslaksdatter Bals (1910–92). He kuuluivat jutaaviin saamelaisiin; perhe teki vuosittaisen muuttomatkan porojen kanssa. Hänellä oli isosisko Elli-Marja ja isoveli Juhani, joka jatkoi Käsivarren paliskunnan poroisäntänä. Isä oli alkuaan [[Kaaresuvanto|Kaaresuvannon]] alueen porosaamelaisia, ja hänen sukuaan oli Suuren Luulajanjärven ([[Stora Lulevatten]]; ''Stuor Julevu'') seudulla. Äiti oli kuulunut perheeseen, jonka porojen kesälaitumet olivat Uløyan (''Ulisuolu'') saarella [[Tromssan lääni|Tromssan läänissä]] [[Norja|Norjassa]]. Valkeapää vietti kesät [[Yykeänvuono|Yykeänvuonolla]] Norjassa. Hän pääsi jo nelivuotiaana kiertokouluun naapuritaloon. Kansakoulua käydessään hän asui asuntolassa Kaaresuvannossa. Valkeapää opiskeli Saamelaisessa kristillisessä kansanopistossa [[Inari|Inarissa]] ja suoritti [[kansakoulu|kansakoulun]] opettajatutkinnon [[Kemijärvi|Kemijärven]] seminaarissa, mutta opettajan ammatissa hän ei koskaan toiminut.<ref name="Leksikon">[https://nbl.snl.no/Nils-Aslak_Valkeap%C3%A4%C3%A4] Norsk biografisk leksikon. Viitattu 8.10.2017. (norjaksi)</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 86–87</ref><ref name="tahiti">[http://tahiti.fi/04-2013/dossier/saamelainen-kuvataide-suomessa-%E2%80%93-kolmen-kuvataiteilijasukupolven-kautta-tarkasteltuna/ ] TAHITI – Taidehistoria tieteenä. Viitattu 9.10.2017</ref><ref>Lehtola, Veli-Pekka:''Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide'' (päivitetty laitos), 2015, s. 205, 207, 209</ref>
===Muusikko===
Rivi 53:
Hän käytti saamelaisista nimitystä [[alkuperäiskansa]] julkisesti ensimmäistä kertaa tiettävästi vuonna 1975 puhuessaan ”niin sanotuista alkuperäiskansoista” [[Yle Sámi Radio|Saamen radion]] haastattelussa. Hän toimi WCIP:n kulttuurikoordinaattorina vuosina 1978–1981 ja maailman alkuperäiskansojen ensimmäisen kulttuurifestivaalin Davvi Šuvva (1979) pääjärjestäjänä. Hän raportoi alkuperäiskansojen kansainvälisistä tapahtumista myös Saamen radiolle sekä toimittajana että haastateltavana. Maaliskuussa 1976 hän puhui intiaanien ja saamelaisten kohtalonyhteydestä ja samankaltaisuudesta Yleisradion haastattelussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://politiikasta.fi/saamelaisuus-ja-arktinen-alkuperaiskansaisuus-nils-aslak-valkeapaan-ajattelussa/ | Nimeke =Saamelaisuus ja arktinen alkuperäiskansaisuus Nils-Aslak Valkeapään ajattelussa | Tekijä =Nykänen, Tapio | Julkaisu =politiikasta.fi | Ajankohta =9.9.2017 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = }}</ref><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 88</ref><ref name="Lassagammi"/>
Valkeapää teki erilaisia toimitustöitä. Hän toimitti kirjailija [[Johan Turi|Johan Turin]] taiteilijaelämäkerran ja toimitti ja kirjoitti kattavan johdannon runoilija Paulus Utsista kertovaan kirjaan. Utsi oli Valkeapään sukulainen ja inspiraation lähde. Valkeapäällä oli merkittävä asema saamelaisen kansallistunnon herättäjänä ja vahvistajana. Hän auttoi uusia joikaajia ja runoilijoita käytännön neuvoilla, julkaisuilla ja kutsumalla nuoria esiintyjiä mukaan joillekin monista matkoistaan. Hänestä kasvoi vähitellen saamelaisten symbolihahmo niin saamelaisten keskuudessa kuin ulkopuolisten silmissä. Hän kirjoitti myös näytelmän, jonka kaksi ensimmäistä esitystä olivat Japanissa vuonna 1995. Saamelainen alkuperäisversio esitettiin ensimmäisen kerran Beaivváš-saamelaisteatterissa vuonna 2007.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.landetsfria.se/artikel/127133 | Nimeke = ”Nils-Aslak Valkeapää betydde allt” | Tekijä = Rooth, Paula | Julkaisu = Landets Fria | Ajankohta = 20.2.2017 | Viitattu = 7.10.2017 | Kieli = {{sv}}}}</ref><ref name="Lassagammi"/><ref name="Leksikon"/><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', 2014, s. 88</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://snl.no/Paulus_Utsi | Nimeke =Paulus Utsi | Tekijä =Skåden, Sigbjørn | Julkaisu =Store norske leksikon | Ajankohta =10.3.2013 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = {{no}}}}</ref><ref>Lehtola, Veli-Pekka:''Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide'' (päivitetty laitos), 2015, s. 209</ref>
Valkeapää oli mukana perustamassa saamelaista DAT-kustantamoa, jossa hän oli osakkaana, ja joka julkaisi useimmat hänen kirjoistaan ja CD- ja mikrokasettituotannostaan.<ref name="Leksikon"/>
| |||