Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"Maja" ei ole paras käännös tässä yhteydessä. Saamelaisten asumuksena on ollut sen sijaan nimenomaan turvekammi. Kammi-sanaa käytetään mm. www.lassagammi.no -sivustolla. |
Verkkolähteen tarkistus ja muutakin. Jos lähdettä ei ole lisätty, se on jo merkitty, mm. www.lassagammi.no. |
||
Rivi 46:
Kirjailijana Valkeapää aloitti vuonna 1971 suomenkielisellä [[Pamfletti|pamfletilla]] ''Terveisiä Lapista''. Teoksessa Valkeapää kuvasi saamelaisen kansanperinteen rikkautta ja otti esille saamelaisten aseman ja vaati heille oikeutta elää omilla ehdoillaan, säilyttää ja uudistaa kulttuuriaan. Runoissaan ja kirjoissaan hän kirjoitti erityisesti saamelaisista, pohjoisesta luonnosta ja saamelaisten [[Myytti|myyteistä]] ja perinteestä. Valkeapään kirjalliseen tuotantoon kuuluu yhdeksän runokokoelmaa, joista kaikki on kirjoitettu [[pohjoissaame|pohjoissaameksi]]. Niistä vain kaksi teosta on suomennettu. Hänen tuotantonsa tuli tunnetummaksi siellä, missä lukijakunta on laajempi, eli Norjassa.<ref name="Kansallisbiografia">{{Kansallisbiografia|id = 4929|nimi = Valkeapää, Nils-Aslak (1943–2001).|tekijä = Lehtola, Veli-Pekka |vapaa=| Ajankohta = 30.7.2007}}</ref><ref name="Weilin + Göös">{{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 8, tamp–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-4652-7}}</ref><ref name="Rovaniemen"/><ref name="Weilin + Göös"/><ref>Mattila, Hanna: ''Vaikko namat ja áiggit / riikkat ja vuogit molsásit / ieš ášši ii rievdda; Aika, nostalgia ja etninen identiteetti Nils-Aslak Valkeapään runokokoelmassa Ruoktu váimmus.'' Suomen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2011, s. 10</ref><ref name="tahiti"/>
''Trekways of the Wind'' on saamenkielisestä kokoomateoksesta ''Ruoktu váimmus'' (1985, suom. ''Koti sydämessä'') käännetty, Valkeapään itsensä kuvittama runokokoelma. ''Trekways of the Wind'' on Valkeapään yhteiskunnallisen ajattelun taiteellinen synteesi. ''Trekways of the Wind'' on trilogia, jonka osat on alun perin kirjoitettu ja myös julkaistu eri aikoina. Kaikkien osien keskiössä on luonto, johon saamelainen elämäntapa nivoutuu. Kaikki osat sisältävät myös yhteiskunnallisiin kehityksiin liittyviä kuvauksia ja kritiikkiä. Ensimmäisessä, vuonna 1974 alun perin julkaistussa osassa Valkeapää kirjoittaa toistuvasti länsimaisen kulttuurin yleisistä epäkohdista sekä saamelaiskulttuuriin kohdistuvista väheksyvistä asenteista. Toisessa osiossa, joka on julkaistu alun pitäen 1976, maailmanlaajuiset epäkohdat, kuten sodat ja nälänhätä, kietoutuvat kertojaminän henkilökohtaisiin kokemuksiin. Toisessa osassa Valkeapää nostaa esiin myös teeman, johon hän on aiemmin viitannut lähinnä haastatteluissaan: saamelaiskulttuuri on vanha tai oikeammin muinainen kulttuurimuoto, jonka juuret ovat syvällä historiassa. Kertoja kritisoi toistuvasti sitä, miten valtion edustajat eivät kykene ymmärtämään jutaavien saamelaisten liikkuvaa elämäntapaa. Hän kiistää myös maiden haltuunottoon liittyvien lakien oikeudenmukaisuuden, kuten teki jo ''Terveisiä Lapista'' -teoksessa. Kokoelman kolmas osa poikkeaa kahdesta ensimmäisestä. Osiota leimaavat erityisesti tarinat, jotka kertovat vierailuista [[Inuitit|inuittien]] ja [[Intiaanit|intiaanien]] luokse [[Grönlanti|Grönlantiin]] ja Pohjois-Amerikkaan. Kertoja kuvaa tuntemuksia, joita arktisten kansojen elämän samankaltaisuus hänessä herättää. ''Trekways of the Wind'' -teokselle on leimallista, että Valkeapää ei käytä siinä lainkaan alkuperäiskansan (''indigenous people'', ''álgoálbmot'', ''eamiálbmot'') käsitettä. Hän puhuu saamelaisista, inuiteista ja intiaaneista (välillä tarkemmin [[mustajalat|mustajaloista]]) sekä siskoista ja veljistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://politiikasta.fi/saamelaisuus-ja-arktinen-alkuperaiskansaisuus-nils-aslak-valkeapaan-ajattelussa/ | Nimeke =Saamelaisuus ja arktinen alkuperäiskansaisuus Nils-Aslak Valkeapään ajattelussa | Tekijä =
Virkavaltaisuuteen kyllästyneenä Valkeapää paneutui ''Beaivi, Áhčážan'' -kirjan tekemiseen. Kirja julkaistiin vuonna 1988. Valkeapää keräsi kirjassa julkaistuja valokuvia kuuden vuoden ajan eurooppalaisista museoista. Kuvat kertovat saamelaisista 1860-luvulta 1930-luvulle. Kuvien lisäksi teos koostuu lyhyistä runoista. Taiteilija kutsui kirjaansa nimellä ''govadas'', joka tarkoittaa saamelaisen noitarummun kuvioitua kalvoa tai kuvioitua esinettä. Kirjastaan hän sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991.<ref name="tahiti"/>
Valkeapää liittyi Pohjoiset kirjailijat -yhdistykseen vuonna 1962 ja oli keskeisenä henkilönä perustamassa saamelaisten kirjailijayhdistystä. Valkeapää osallistui yhtenä Suomen saamelaisten edustajista [[Kanada|Kanadan]] Port Albernissa Maailman alkuperäiskansojen neuvoston (WCIP) perustavaan kokoukseen vuonna 1975. Valkeapää oli yksi nuorista saamelaisintellektuelleista.
Hän käytti saamelaisista nimitystä [[alkuperäiskansa]] julkisesti ensimmäistä kertaa tiettävästi vuonna 1975 puhuessaan ”niin sanotuista alkuperäiskansoista” [[Yle Sámi Radio|Saamen radion]] haastattelussa. Hän toimi WCIP:n kulttuurikoordinaattorina vuosina 1978–1981 ja maailman alkuperäiskansojen ensimmäisen kulttuurifestivaalin Davvi Šuvva (1979) pääjärjestäjänä. Hän raportoi alkuperäiskansojen kansainvälisistä tapahtumista myös Saamen radiolle sekä toimittajana että haastateltavana. Maaliskuussa 1976 hän puhui intiaanien ja saamelaisten kohtalonyhteydestä ja samankaltaisuudesta Yleisradion haastattelussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://politiikasta.fi/saamelaisuus-ja-arktinen-alkuperaiskansaisuus-nils-aslak-valkeapaan-ajattelussa/ | Nimeke =Saamelaisuus ja arktinen alkuperäiskansaisuus Nils-Aslak Valkeapään ajattelussa | Tekijä =
Valkeapää teki erilaisia toimitustöitä. Hän toimitti kirjailija [[Johan Turi|Johan Turin]] taiteilijaelämäkerran ja toimitti ja kirjoitti kattavan johdannon runoilija Paulus Utsista kertovaan kirjaan. Utsi oli Valkeapään sukulainen ja inspiraation lähde. Valkeapäällä oli merkittävä asema saamelaisen kansallistunnon herättäjänä ja vahvistajana. Hän auttoi uusia joikaajia ja
Valkeapää oli mukana perustamassa saamelaista DAT-kustantamoa, jossa hän oli osakkaana, ja joka julkaisi useimmat hänen kirjoistaan ja CD- ja mikrokasettituotannostaan.<ref name="Leksikon"/>
Rivi 126:
== Tunnustuksia ==
* Lapin Sivistysseuran kultainen ansiomerkki 1978
*
* Vi Magazine -kirjallisuuspalkinto 1987
* Lapin läänin taidepalkinto 1988
Rivi 134:
* Filosofian [[kunniatohtori]]n arvo [[Oulun yliopisto]]ssa 1994
* [[Suomi-palkinto]] 1996
* Kasvatustieteen kunniatohtorin arvo [[Lapin yliopisto]]ssa 1999<ref>{{Verkkoviite | Osoite
== Lähteet ==
| |||