Ero sivun ”Saima Harmaja” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
lähteitä
Rivi 1:
{{Korjattava|Kaunokirjallinen ilmaisu muutettava tietosanakirjaan sopivaksi.}}
{{Kirjailija
| nimi = Saima Harmaja
Rivi 26 ⟶ 25:
'''Saima Rauha Maria Harmaja''' ([[8. toukokuuta]] [[1913]] [[Helsinki]] &ndash; [[21. huhtikuuta]] [[1937]] Helsinki)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html | Nimeke = Calamnius-sukuseura ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.12.2010 | Kieli = }}</ref> oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[runoilija]]. Harmaja muistetaan traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan sekä elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan.
 
== Elämä ja ura ==
Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja [[Kanslianeuvos (arvonimi)|kanslianeuvos]] [[Leo Harmaja]] (alk. ''Schadewitz'', 1880–1949<ref>{{Kansallisbiografia|id = 7371|nimi = Harmaja, Leo (1880 - 1949)|tekijä = Heinonen, Visa|vapaa=|ajankohta = 4.5.2001}}</ref>) ja [[filosofian maisteri]] [[Laura Harmaja]] (o.s. ''Genetz'', 1881–1954<ref>{{Kansallisbiografia|id = 8346|nimi = Harmaja, Laura (1881 - 1954)|tekijä = Löyttyniemi, Leena|vapaa=|ajankohta = 12.1.2010}}</ref>).<ref name="ahola">Ahola. ''Kansallisbiografia-verkkojulkaisu''.</ref> Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija [[Tapani Harmaja]] ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori [[Arvid Genetz]].<ref name="perhe">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saimaharmaja.fi/perhe-ja-elamaa/| Nimeke = Perhe ja elämää| Julkaisija = Saima Harmaja-seura| Viitattu = 10.10.2017}}</ref>
 
Saima Harmajan ensimmäiset säilyneet kirjoitukset ovat vuodelta 1922. Hän avusti 1920-luvulla lastenlehti ''[[Pääskynen (lehti)|Pääskysessä]]''. Hänen vanhempansa arvelivat liiallien krijoittelun aiheuttavan psyykkisiä ja fyysisiä vaivoja eivätkä tukeneet kirjoittamisharrastusta.<ref name="ahola"/>
Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja [[Kanslianeuvos (arvonimi)|kanslianeuvos]] [[Leo Harmaja]] (alk. ''Schadewitz'', 1880–1949) ja [[filosofian maisteri]] [[Laura Harmaja]] (o.s. ''Genetz'', 1881–1954). Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija [[Tapani Harmaja]] ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori [[Arvid Genetz]].
 
Saima Harmajakävi alkoi[[Helsingin kirjoittaaSuomalainen runojaYhteiskoulu|Suomalaista jayhteiskoulua]].<ref kertomuksianame="perhe"/> Neljä-viisitoistavuotiaana hetialkoivat lukemaanhänen opittuaanmasennuskaudet.<ref name="ahola"/> Hän liittyi 15-vuotiaana [[Nuoren Voiman Liitto]]on, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä.
 
Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen [[maailmantuska]], myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan 1929. Hänellä todettiin keväällä 1931 [[keuhkotuberkuloosi]], ja syksyllä hän joutui kuukausiksi [[Nummelan parantola]]an. Kirjoittamiseen sairaudella ei ollut vaikutusta, ja Harmajan esikoisteos, runokokoelma ''[[Huhtikuu (runokokoelma)|Huhtikuu]]'' julkaistiin keväällä 1932.<ref name="ahola"/>
Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen [[maailmantuska]], myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan 1929. Harmajan ensimmäinen runokokoelma ''Huhtikuu'' ilmestyi 1932. Nuori runoilija eli elämänsä onnellisinta aikaa, sillä hän koki palavan runoilijan kutsumuksensa saaneen vihdoin julkisen hyväksynnän. Myös rakkaus astui ensimmäistä kertaa tuoreen ylioppilaan elämään, ja hän kihlautui. Haaveet onnellisesta tulevaisuudesta sulhasen kanssa elivät vahvoina Harmajan mielessä. Onni ei kuitenkaan ollut pitkäkestoinen. Harmajan sulhanen etääntyi yhteisistä tulevaisuudenkuvista. Harmajan kirjallisuudenhistorian yliopisto-opinnot keskeytyivät, kun [[keuhkotauti]] paheni. Parempiakin hetkiä sairaudessa oli, niin että Harmaja pääsi matkustamaan muun muassa [[Italia]]an ja hän pystyi osallistumaan [[Tartto|Tarton]] [[Tarton yliopisto|yliopiston]] opetukseen syyslukukaudella 1933.
 
Harmaja osallistui keväällä 1932 luokkansa kanssa ylioppilaskirjoituksiin, vaikka edeltävän syksyn hän olikin joutunut olemaan sairaalahoidossa. Vuosi 1932 oli muutenkin Harmajan elämän onnellista aikaa: hänen esikoisteoksensa julkaistiin, hänen terveytensä oli hyvä ja hän löysi ensimmäisen rakkautensa.<ref name="perhe"/> Harmaja kihlautui, ja haaveet onnellisesta tulevaisuudesta sulhasen kanssa elivät vahvoina. Onni ei kuitenkaan ollut pitkäkestoinen. Harmajan sulhanen etääntyi yhteisistä tulevaisuudenkuvista.
Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytykseen 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva Outi kuitenkin oli ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Harmaja kuoli [[tuberkuloosi]]in 23-vuotiaana 1937. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu [[Saima Harmaja -seura]].
 
Harmaja aloitti syksyllä 1932 uusien kielten ja kirjallisuuden opinnot [[Helsingin yliopisto]]ssa. Hänen koulunsa eteni hitaasti, ja syksyn 1933 hän opiskeli [[Tarton yliopisto]]ssa.<ref name="ahola"/>
 
Harmaja teki kesällä 1935 opiskelijamatkan Italiaan. Huonot järjestelyt aiheuttivat väsymystä ja stressiä, jotka olivat vaikuttamassa siihen, että tuberkuloosi puhkesi syksyllä uudestaan. Hän joutui [[Helsingin keuhkotautiparantola]]an.<ref name="ahola"/>
 
Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytykseen 1936., Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva Outi kuitenkin oli ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Menetyksestä huolimatta Harmaja kuolikirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 runokokoelman ''[[tuberkuloosiHunnutettu]]in''. Sairaudessa ei tapahtunut kuitenkaan enää käännettä parempaan, ja hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937.<ref name="ahola"/> Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu [[Saima Harmaja -seura]].
 
Harmajan teoksista ensimmäinen oli saantu hyvät arvostelut ja seuraavat kolme melko heikot. Hänen neljäs kokoelmansa ''[[Kaukainen maa]]'' julkaistiin 1937 postuumisti. Se oli taas arvostelumenestys, mutta hänen maineensa syntyi erityisesti teoksesta ''[[Kootut runot ja runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa]]'' (1938). Teoksen toimitti Saiman äiti Laura Harmaja.<ref name="ahola"/>
 
== Tyyli ja teemat ==
Harmajaa on verrattu usein [[Edith Södergran]]iin, joka olikin hänen esikuvansa. Yhteistä molemmille olivat syvä kutsumus, eksoottiset kuvat, luonnontunne ja naisellinen erotiikka. Harmajan rakkausrunot julkaistiin vasta postuumisti, sillä niitä pidettiin hänen elinaikanaan liian henkilökohtaisina.<ref name="ahola"/>
 
Viljo Tarkiaisen ''Finsk litteraturhistorian'' mukaan Harmaja kuului [[Tulenkantajat (kirjallisuus)|Tulenkantajiin]], joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa [[Mika Waltari]] ja [[Olavi Paavolainen]]. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan ''Tulenkantajat'' ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaan kuten [[Uuno Kailas|Uuno Kailaalta]], myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiveltä]] ja [[Dante]]lta.
Rivi 63 ⟶ 74:
 
== Lähteet ==
* {{Kansallisbiografia|id = 5582|nimi = Harmaja, Saima (1913–1937)|tekijä = Suvi Ahola, Suvi|vapaa=|ajankohta = 6.9.2001}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
Rivi 69 ⟶ 83:
{{commonscat}}
*[http://www.saimaharmaja.fi/ Saima Harmaja -seura].
* {{Kansallisbiografia|id = 5582|nimi = Harmaja, Saima (1913–1937)|tekijä = Suvi Ahola|vapaa=|ajankohta = 6.9.2001}}
* [http://www.doria.fi/handle/10024/88083/browse?value=Harmaja%2C+Saima&type=author Saima Harmajan tuotanto digitoituna]
* [http://runosto.net/saima-harmaja/ Saima Harmajan runoja, Runosto.net].