Ero sivun ”Aadam” versioiden välillä

Luomisen jälkeen Jumala asetti Aadamin viljelemään ja varjelemaan [[Eedenin_puutarha|Eedenin puutarhapuutarhaa]]a ja vei kaikki villieläimet Aadamin nimettäväksi. Jumala loi Aadamin [[kylkiluu]]sta hänelle [[vaimo]]n, [[Eeva (Raamattu)|Eevan]] ja he saivat vapaasti syödä kaikista puutarhan puista, mutta paratiisin keskellä sijaitsevasta [[hyvänHyvän ja pahan tiedon puu | hyvän ja pahan tiedon puusta]]sta he eivät saaneet syödä, sillä se johtaisi kuolemaan.<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 2:15-21}}</ref>

Käärme kertoi kuitenkin [[Eeva (Raamattu)|Eevalle]] ettei kielletyn hedelmän syöminen johtaisi kuolemaan, vaan tekisi syöjästä Jumalan kaltaisen ja antaisi tiedon hyvästä ja pahasta. Eeva söi hedelmää ja antoi myös Adamille, joka myös söi<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 3:1-6}}</ref>. Kun Jumala kysyi miksi Adam häpesi alastomuuttaan, Aadam puolustautui sanomalla, että Eeva antoi hedelmän hänelle. Eeva puolestaan syytti käärmettä<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 3:12-13}}</ref>. Jumala ajoi Adamin ulos Eedenistä viljelemättömään maahan, jossa kasvoi orjantappuroita ja [[Ohdakkeet|ohdakkeita]]. Siellä hänen piti otsansa hiessä hankkia leipänsä<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 3:17-19}}</ref>.

Aadam sai karkotuksenkarkoituksen jälkeen useita poikia ja tyttäriä ([[Juutalaisuus|juutalaisen]] perimätiedon mukaan 56){{lähde}}, joista Raamatussa mainitaan nimeltä kolme, [[Kain]] ja [[Abel]] sekä [[Set]]. Kuollessaan Aadam oli kertomuksen mukaan 930-vuotias; Setin saadessaan hän oli ollut 130-vuotias.<ref>{{Raamatunpaikka|1 Moos. 5:3–5}}</ref>

Kirjailija [[Johannes Linnankoski]] sijoitti Aadamin erääksi päähenkilöksi näytelmäänsä ''Ikuinen taistelu'', joka on kuvitteellinen, Raamattuun pohjautuva kertomus [[Kain]]in tekemästä veljensä [[Aabel]]in murhasta ja sen seurauksista.