Ero sivun ”Rautalampi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
p typo |
||
Rivi 110:
[[Suomen itsenäistyminen|Itsenäistymisen]] ja [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] kynnyksellä Rautalampi oli poliittisesti selvästi [[sosialidemokratia]]an kallellaan: [[SDP]] oli [[eduskuntavaalit 1913|vuoden 1913 eduskuntavaaleissa]] saanut 67,6 % äänistä kunnassa.<ref>Nevala, s. 241</ref> Myöskään [[eduskuntavaalit 1917|vuoden 1917 eduskuntavaaleissa]], joissa [[vasemmisto]] menetti enemmistönsä, sosialidemokraatit eivät menettäneet asemiaan Rautalammilla vaan saivat 68,3 % äänisaliin.<ref>Nevala, s. 244</ref> Tästä huolimatta kunnassa vältyttiin suurilta osin sisällissodan levottomuuksilta: työväenyhdistys ei perustanut [[punakaarti]]a, ja yksittäinen yritys Kerkonkoskella katkaista kirkonkylän [[suojeluskunta]]laisilta elintarvikehuolto ja puhelinyhteydet epäonnistui. Kuitenkin varsinaisille sotarintamille lähteneitä yksittäisiä rautalampilaisia menehtyi taisteluissa ja [[vankileiri|leireillä]].<ref>Nevala, s. 244</ref> Sodan takia maaliskuulta joulukuulle lykätyissä [[kunnallisvaalit 1918|vuoden 1918 kunnallisvaaleissa]] työväen vaalilistat menestyivät huomattavasti paremmin kuin maassa yleisesti: koko maassa sosialistiset ehdokkaat saavat äänistä vain päälle kolmanneksen, kun Rautalammilla heidän 63,7 prosentin osuutensa oli lähes sisällissotaa edeltäneellä tasolla.<ref>Koivu, s. 305</ref>
Itsenäisyyden alun Rautalampi oli selvästi maatalousvaltainen pitäjä: vuonna 1920 [[maatalous|maa-]] ja [[metsätalous|metsätaloudesta]] sai elantonsa 79,2 % väestöstä, vuonna 1930 jopa 88,5 %. Vuoden 1930 luvut olivat yli viisitoista prosenttiyksikköä korkeammat kuin [[Kuopion lääni]]ssä keskimäärin, joskin vuosien 1920 ja 1930 lukujen eroavaisuuteen vaikutti etupäässä [[Konnevesi|Konneveden]] eroaminen omaksi kunnakseen, ei varsinainen maatalousväestön määrällinen lisäys.<ref>Nevala, s. 238</ref> Toisaalta [[Lex Kallio]]n myötä aikaisemmin maaton väki pääsi hankkimaan itselleen viljelyksiä, minkä seurauksena Rautalammilla viljelty peltoala kasvoi noin viidenneksellä vuosien 1910 ja 1941 välillä.<ref>Roponen, s. 223</ref> Maailmansotien väliset muutokset maataloudessa johtivat
[[Vuoden 1929 pörssiromahdus]]ta seurannut [[suuri lama]], jota Suomessa nimitettiin myös pula-ajaksi, näkyi myös Rautalammilla. Vuoden 1929 kunnallisveroista lähes viidennes meni [[ulosotto|ulosotettaviksi]], vuonna 1931 jo neljännes.<ref>Koivu, s. 318</ref> Vielä 1920-luvun alkuvuosien kunnan [[tilinpäätös|tilinpäätökset]] olivat jääneet ylijäämäisiksi, millä oli muun muassa rahoitettu koulujen rakentamista ja [[asutustoiminta Suomessa|asutuslainoja]]: kunnallisverotuksella saatiin vuodesta riippuen noin kolmanneksesta puoleen kaikista tuloista, [[valtionosuus|valtionapu]]na puolestaan 30–40 prosenttia, ja sekalaiset tulonlähteet kuten kunnan omistama Oikarin maatila toivat viimeisen vajaan kolmanneksen.<ref>Koivu, s. 318–320</ref> Pula-aika kuitenkin käänsi tilinpäätökset alijäämäisiksi, ja kasvava [[työttömyys]] kävi myös akuutiksi ongelmaksi. [[Hätäaputyöt|Hätäaputöinä]] kunta esimerkiksi laajensi koulujen rakennustyömaita ja lisäsi metsähakkuiden määrää, minkä lisäksi paikalliset [[kartano|suurtilalliset]] järjestivät [[ojitus]]töitä. Työttömyystyöt ja verotulojen lasku kuitenkin ajoivat kunnan [[kassa]]kriisiin 1932, minkä seurauksena [[veroäyri]] korotettiin raskaaseen yli kuuteentoista markkaan: koko Suomessa vain kuusi kuntaa oli joutunut turvautumaan yhtä kireään verotukseen.<ref>Koivu, s. 320–321</ref>
| |||