Ero sivun ”Marxismi-leninismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Kommunismi}}
{{Kommunismi}}Käsite '''marxismi-leninismi''' syntyi 1920-luvun lopun [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] tarkoittamaan [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolševikit)]] (NKP[b]) virallista ideologiaa, jonka nähtiin pohjautuvan [[Karl Marx]]in ja [[Vladimir Lenin]]in ajatuksille. [[Kommunistinen internationaali|Kommunistisen internationaalin]] (Komintern 1919–1943) välityksellä marxismi-leninismi levisi kansainvälisesti ja siihen liitetyt merkitykset moninaistuivat.
 
Marxilais-leniniläiset ovat pitäneet teoriaansa ideologisena perusteluna muun muassa [[sosialismi]]lle ja [[kommunismi]]lle. Kommunistiset puolueet, NKP:n esimerkkiä seuraten, ovat puolestaan usein vaatineet itselleen näiden käsitteiden ainutta oikeaa tulkintaa. Marxismi-leninistisissä maissa on kommunistinen puolue, joka on porvariston vastavallankumouksen estävä kaaderipuolue. Puolue järjestyy [[demokraattinen sentralismi|demokraattisen sentralismin]] mukaisesti. Länsimaissa kommunistista puoluetta ja sen järjestäytymistä on kutsuttu yksipuoluejärjestelmäksi.
 
Marxismi-leninismissä toteutetaan [[valtiokapitalismi]]a ja [[suunnitelmatalous|suunnitelmataloutta]]. Valtio omistaa [[pääoma]]n ja yksityishenkilöille pääoman ja kiinteistöjen omistaminen sekä pääomatulojen saaminen ja [[spekulointiSpekulaatio (talous)|spekulointi]] on tehty mahdottomaksi. [[Yrittäjyys]] on kiellettyä marxismi-leninismissä. Palkkatyö on marxismi-leninismissä arvostettua ja ainoa tapa vaurastumiseen. Hallinto pyrkii pitämään palkkaerot pieninä ja saavuttamaan korkean työllisyysasteen.
 
Marxismi-leninismissä useita asioita perustellaan siirtymisellä tulevaisuudessa kommunismiin, joka on kommunistisen puolueen tavoitteena. Marxismi-leninismissä panostetaan teollisuuden, tieteen ja teknologian kehitykseen, jotta siirtyminen kommunismiin tulisi mahdolliseksi talouskasvun myötä. Marxismi-leninismissä panostetaan myös julkisiin terveydenhoito- ja koulutuspalveluihin. Sekä miehet että naiset osallistuvat työelämään ja lapsille järjestetään päivähoitoa tuotannon ja tuottavuuden maksimoimiseksi.
 
Marxismi-leninismissä ajatellaan että se mikä on valtiolle hyväksi on myös koko yhteiskunnalle hyväksi.