Ero sivun ”Rannikkotykistö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kuvakoon määr pois, muotoilua, kirjaviitteiden säätöä, viitteetön |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
[[Tiedosto:15,2 cm Kustartilleripjäs M51.JPG|thumb|152 mm rannikkotykki [[Färösund]]issa [[Ruotsi]]ssa.]]
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 101I-110-1664-21, Nordeuropa, Küstenbatterie.jpg|thumb|Saksalaiset tykkimiehet lataavat rannikkotykkiä [[Finnmarkin lääni|Finnmarkissa]] Norjassa vuonna 1943.]]
'''Rannikkotykistö''' on meritse (tai muuten vesitse) tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan tarkoitettu rannikolle sijoitettu asejärjestelmä. Rannikkotykistö on ollut osa asevoimia useimmissa Euroopan maissa, Saksassa, Skandinavian maissa, Venäjän keisarikunnassa ja Neuvostoliitossa. Rannikkotykistö on osa [[rannikkopuolustus]]ta, johon osallistuvat [[merivoimat]] ja liikkuvat rannikkojoukot (muun muassa [[rannikkojääkäri]]t) [[ilmavoimat|ilmavoimien]] tukemina.
Rannikkotykistön kulta-aikaa erillisenä aselajina oli 1900-luvun alku. Sen rungon muodostivat kiinteät, suurikokoiset, pitkäkantamaiset [[tykki|tykit]] ja [[kanuuna]]t, jotka ampuivat räjähtäviä ammuksia. Tykkeihin liittyi monimutkainen järjestelmä liikkuviin maaleihin tähtäämiseksi. Suomessa tätä kehitysvaihetta edustaa muun muassa Helsingin edustalla [[kuivasaari|Kuivasaaressa]] sijaitseva 12-tuumainen (305 mm) rannikkotykki (ks. [http://www.rt-kilta.net/kuivasaari.html Suomenlinnan Rannikkotykistökilta]) ja vastaavat tykit [[Örö]]ssä. Toisen maailmansodan jälkeen kiinteän tykistön alttius ilma- ja ohjushyökkäyksille on vähentänyt sen merkitystä. Tykistön etu verrattuna ohjuksiin on sen edullisuus. Lisäksi tykistöä voidaan käyttää myös varoitustulen antamiseen. Kuitenkin kiinteiden asemien haavoittuvuus ja staattisuus, pieni kantama verrattuna [[ohjus|ohjuksiin]] (joiden kantama jopa yli 200 km) ja suhteellinen tehottomuus ovat johtaneet siihen, että kiinteän rannikkotykistön aika on loppumassa.
Rivi 16:
Nyt lakkautettuja rannikkotykistön joukkoja on muun muassa [[Hangon Rannikkopatteristo]] (HanRPsto) Hangossa. Ainoa moottoroituun rannikkotykistöön kuulunut joukko-osasto on ollut [[Vaasan Rannikkopatteristo]] (VaaRPsto) Vaasassa vuodet 1952–1998.
Suomessa käytössä olevaan ohjuskalustoon
Oma laskinjärjestelmä ja eräänlainen ammunnanhallintajärjestelmäkokonaisuus kehitettiin 80-luvulla (RAVAL – ''R''annikkotykistön ''a''mmunnan ja ''va''lvonnan ''l''askin). Vastaavasti RADAL oli ''Ra''nnikkotykistön ''d''igitaalinen ''a''mmunnan ''l''askin.
| |||