Ero sivun ”Prakseologia” versioiden välillä

2 678 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
Käännetty kritiikkiosio sivun englanninkielisestä versiosta. Lopusta puuttuu Antony Daviesin puolustava kritiikki, koska se oli liian vaikeaselkoista tekstiä.
[katsottu versio][katsottu versio]
p (Botti poisti 18 Wikidatan sivulle d:q1162708 siirrettyä kielilinkkiä)
(Käännetty kritiikkiosio sivun englanninkielisestä versiosta. Lopusta puuttuu Antony Daviesin puolustava kritiikki, koska se oli liian vaikeaselkoista tekstiä.)
'''Prakseologia''' on [[ihmisen toiminta|ihmisen toiminnan]] tieteellistäpäättelevää tutkimusta. Termiä käytti [[Alfred Espinas]] vuonna [[1890]] (ks. aikakauskirjassa ''Revue philosophique'' (15. vuosikerta, numero 30) julkaistu artikkeli ''Les Origines de la technologie'', sivut 114-115 ja vuonna [[1897]] julkaistu samanniminen Espinasin kirja) mutta yleisemmin termi liitetään [[Ludwig von Mises]]iin ja häntä seuranneeseen [[Itävaltalainen taloustiede|Itävaltalaiseen taloustieteeseen]].
 
Mises yritti löytää [[taloustiede|taloustieteiden]] käsitteellisen lähtökohdan prakseologialla. [[Klassinen taloustiede|Klassisen taloustieteen]] edustajien tavoin hän hylkäsi tarkkailun taloustieteellisen analyysin lähtökohtana, vedoten ihmisten toiminnan olevan liian monimutkaista minkäänlaiselle osiin jakamiselle ja liian itsetietoista, jottei yksistään tarkkailu vaikuttaisi toimintaan. Ihmisen toiminnan tarkkailu tai tilastollisten faktojen erottelu olisi aina ylimalkaista unohdettujen muuttujien takia, toisin kuin luonnontieteissä.
 
Ihmisyhteisössä suuri osa toiminnasta on vapaaehtoisia vaihtokauppoja, joissa henkilö pitää toisen henkilön omistusta omaansa arvokkaampana, ja päinvastoin. Tämä prakseologian osa-alue on nimeltään [[katallaktiikka]], ja liittyy käytännönläheisemmin [[markkinatalous|markkinatalouteen]] ja [[taloustiede|taloustieteisiin]].
 
===Kritiikkiä===
Thomas Mayer on argumentoinut, että prakseologian hylätessä [[positivismi]]n ja [[empirismi]]n [[Tieteellinen teoria|teorioiden]] kehittämisessä, se johtaa samalla [[Tieteellinen menetelmä|tieteellisen menetelmän]] hylkäämiseen. Tämä teki Mayerille [[Itävaltalainen taloustiede|itävaltalaisen taloustieteen]] metodologiat perusteettomiksi.<ref name="Mayer1998">{{cite journal|first=Thomas |last=Mayer |title=Boettke's Austrian critique of mainstream economics: An empiricist's response |publisher=Routledge|journal=Critical Review |date=Winter 1998 |pages=151–71 |ref=harv|doi=10.1080/08913819808443491|volume=12 |quote=}}</ref><ref name="Newton1999">"Rules for the study of natural philosophy", {{harvnb |Newton |1999 |pp=794–96 }}, from Book '''3''', ''The System of the World''.</ref> Itävaltalaiset argumentoivat, että empiirinen tieto itsessään on riittämätön kuvaamaan ekonomiaa; että sitä myötä empiirinen tieto ei voi osoittaa vääräksi ekonomista teoriaa; että [[looginen empirismi]] ei voi ennustaa tai selittää ihmisen toimintaa; ja että loogisen empirismin metodologiset vaatimukset ovat mahdoton täyttää ekonomistisille kysymyksille.<ref>{{cite book|first=Ludwig von|last=Mises|title=Epistemological Problems of Economics|edition=3rd|date=2003|publisher=Ludwig von Mises Institute|translator-last=Reisman|translator-first=George|url=https://mises.org/library/epistemological-problems-economics}}</ref><ref name="rothmeth">{{cite book|last=Rothbard|first=Murray N.|chapter=Praxeology: The Methodology of Austrian Economics|title=The Foundations of Modern Austrian Economics|date=1976|pages=19–39|url=https://mises.org/library/praxeology-methodology-austrian-economics|access-date=2017-02-04}}</ref> Eritoten Ludwig von Mises argumentoi empiristisiä lähestymistapoja vastaan yhteiskuntatieteissä yleisesti, koska inhimilliset tapahtumat ovat ainutlaatuisia ja "toisiintumattomia", kun taas luonnontieteelliset kokeet ovat pakosti toisinnettavia.<ref name="MisesHumanAction">{{cite book|first=Ludwig von|last=Mises|title=Human Action: A Treatise on Economics|date=2010|publisher=Ludwig von Mises Institute}}</ref>
 
Taloustieteilijä Mark Blaug on kritisoinut yliluottamusta metodologiseen individualismiin, esittäen sen jättävän pois kaikki makroekonomistiset väitelauseet, joita ei voi redusoida mikroekonomistisiksi väitelauseksi, ja sitä kautta hylkäävän kaiken kehitetyn makroekonomian.<ref name=Blaug>{{cite book|last=Blaug|first=Mark|title=The Methodology of Economics: Or, How Economists Explain|year=1992|publisher=Cambridge University Press|isbn=0-521-43678-8|pages=45–46}}</ref>
 
 
==Aiheesta muualla==