Ero sivun ”Mänttä” versioiden välillä

[[Mäntänkoski|Mäntänkosken]] äärelle kehittynyt tehdasalue erotettiin Vilppulasta omaksi seurakunnakseen vuoden 1921 alusta<ref>Suomenmaa IV, Hämeen lääni. Tietosanakirjaosakeyhtiö, Helsinki 1922.</ref> ja omaksisamana kunnakseenvuonna valtioneuvosto määräsi Mäntän [[Taajaväkinen yhdyskunta|taajaväkiseksi yhdyskunnaksi]]. Itsenäiseksi kunnaksi Mänttä erotettiin vuoden [[1922]] alusta lähtien. Nimi Mänttä on peräisin alueen vanhimmasta talosta, jonka Tuomas Niilonpoika Mäntsä (1570–1618) perusti Sääksmäen erämaahan Keurukoskelle.<ref>Iso-Ettala, Sirkka – Hannikainen, Merja: Tennispaviljonki vetää ihailijoita. Kasvokkain: Vanhat arvotalot ovat muuttuneet asunnoiksi sekä yritysten ja seurojen tiloiksi Mäntässä. Aamulehti, 125. vuosikerta, 1.9.2006, Kotimaa, s. 8.</ref> Yhdyskunnan itsenäistyessä siellä oli 2&nbsp;733 asukasta, mutta vuonna 1930 jo 3&nbsp;620 asukasta. Mäntän kirkkona toimi alkuvuosina [[Pelastusarmeija]]lta vuokrattu kokoushuone, kunnes vuonna [[1928]] valmistui Serlachius Oy:n lahjoitusvaroin arkkitehti [[Wäinö Palmqvist]]in suunnittelema [[Mäntän kirkko|kirkko]].<ref name="suomenmaa"/> Mäntästä tuli [[kauppala]] 1948 ja kaupunki 1973.