Ero sivun ”Nuuskamuikkunen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Rivi 29:
== Nuuskamuikkunen Muumi-teoksissa ==
 
Nuuskamuikkunen on seikkailijaluonne ja viihtyy monesti myösusein yksinkinyksikseen. Nuuskamuikkunen käyttää vanhoja vaatteita, kuten vihreää hattua, takkia ja keltaista kaulahuivia. Hän asuu [[teltta|teltassa]] joen rannalla aivan [[Muumitalo]]n liepeillä ja soittaa [[huuliharppu]]a (Janssonin sarjakuvassa hän soittaa myös [[Harmonikka|haitaria]] ja ''[[Kuka lohduttaisi Nyytiä?]]'' -kirjassa [[poikkihuilu]]a). Hän istuu usein joen rannalla onkimassa itselleen kalaa. Kirjoissa ja joissakin sarjakuvissa Nuuskamuikkkunen polttaa myös piippua. Nuuskamuikkusen hatussa oleva koriste vaihtelee: toisinaan reunusta on koristanut [[sulka]], jossaintoisinaan kukkaseppele tai naru. Sulan alkuperä ilmenee ''[[Muumipeikko ja pyrstötähti]]'' -kirjasta, jossa Nuuskamuikkunen laittaa [[kondorikotka]]lta pudonneen sulan hattuunsa.
 
Nuuskamuikkusen isä on [[Juksu]], joka oli Muumipapan nuoruudenystävä. Muumipappa ja Juksu tapasivat [[Fredrikson (hahmo)|Fredrikson]]in Merenhuiske-laivan rakennustyömaalla. Muumit-sarjakuvassa{{selvennä}} sekä ''[[Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia]]'' -kirjassa Nuuskamuikkunen kertoo Nipsulle myös äitinsä tädistä.
 
Nuuskamuikkusen ikää on vaikea määrittää. Hän leikkii usein mielellään Muumipeikon ja muiden lasten kanssa, mutta toisaalta häneltä luonnistuvat vakavammatkin keskustelut [[Muumipappa|Muumipapan]] kanssa. Hänen viisautensa, elämänkokemuksensa ja itsenäisyytensä antavat ymmärtää, että hän olisi aikuinen. Ongelmatilanteissa muut turvautuvat usein Nuuskamuikkusen apuun, koska hän nauttii laakson asukkaiden varauksetonta ihailua monitietoisuutensa vuoksi. Hänen neuvojaan myös noudatetaan.
 
Etelä on Nuuskamuikkusen mieluisin matkakohde. Hän vaeltaa etelään joka talven ajaksi, kun Muumilaakson väki käy talviuneen. Keväisin hän palaa laaksoon ja pystyttää telttansa joen rantaan. ja huuliharpunHuuliharpun soinnista tietää Nuuskamuikkusen tulleen takaisin. On myös sanottu, että kevät ei ole tullut Muumilaaksoon ennen kuin Nuuskamuikkunen on taas palannut.
 
Nuuskamuikkusen voidaan katsoa olevan myös klassinen kapinallinen: hän on repinyt kieltotauluja paikoiltaan ja aukonut lukittuja portteja. Tässä hän tulee isäänsä Juksuun, kuten ulkonäöltään ja pukeutumiseltaankin. Heidän ainoa näkyvä eronsa on, että hänen isänsä hatun ympärillä on nuorarengas. Nuuskamuikkusessa korostuu usein myös täydellinen riippumattomuus ympäröivästä yhteiskunnasta – joskus jopa ystävistään Muumilaaksossa. Esimerkiksi ''[[Muumilaakson marraskuu]]'' -kirjassa korostuu tarkoituksellinen eristäytyminen muista ja novellissa ''Kevätlaulu'' (kirjassa ''[[Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia]]'') hän kertoo etelästä palatessaan [[Luettelo Muumi-tarinoiden sivuhahmoista#Ti-ti-uu|Ti-ti-uulle]], ettei hänen välttämättä tarvitse palata Muumilaaksoon vaan hän voi mennä muuallekin. Tämä kuvastaa Nuuskamuikkusen syvää itsenäisyyttä, samoin kuin se, että käydessään tervehtimässä Muumitalon väkeä hän jää toisinaan kuistille muiden ollessa sisällä. Merkille pantavaa on myös se, että ruokailu- tai teehetkellä hän istuu usein muista erillään Muumitalon ruokasalin seinustalle sijoitetulla sohvalla ruokapöydän sijaan.