Ero sivun ”Yhteiskuntaluokka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: Ajankohtaa tarkennettu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Linkki suoristettu |
||
Rivi 21:
Tilattomaan, eli äänioikeutta vailla olevaan, maaseutuväestöön kuuluivat muuan muassa maanviljelystä harjoittavat vuokratilalliset eli [[torppari]]t sekä [[mäkitupalainen|mäkitupalaiset]], [[itsellinen|itselliset]], [[piika|piiat]] ja [[renki|rengit]], [[muonamies|muonamiehet]] ja [[loinen (yhteiskunta)|loiset]]. Torpparit viljelivät päätilalta vuokraamaansa maata työvastiketta eli [[Taksvärkki|taksvärkkiä]] vastaan, mäkitupalaiset asuivat vuokra-asunnossa maksaen vuokransa työllään. [[Palkollissääntö|Palkolliset]] olivat piikoja ja renkiä, joiden työsuhde kesti aina vuoden kerrallaan. Muonamiehet tekivät tilapäistöitä ruokaa vastaan. Loiset olivat maaseudun työvoimareserviä, jotka tekivät tilapäistöitä ruokaa ja majoitusta vastaan asuen talojen tai torppien nurkissa.
Tilaton väestö muodosti lopulta suomalaisen yhteiskunnan suurimman luokan, sillä noin puolet maatalousväestöstä kuului 1900-luvun alussa tilattomiin<ref>Korkiasaari, Jouni: ''Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla.'' Siirtolaisuusinstituutti – Migrationsinstitutet Turku – Åbo 2001. http://web.archive.org/web/20130329102951/http://www.migrationinstitute.fi/articles/005_Korkiasaari.pdf</ref>. Tilaton maaseutuväestö jäi kuitenkin säätyjärjestelmän ja siten myös yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle aina vuoteen 1906 asti, jolloin Suomessa astui voimaan [[Suomen äänioikeuden historia#Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus|laki, joka takasi äänioikeuden lähes kaikille]] muille kansanryhmille, paitsi [[Köyhäinhoitolaki|vaivaishoidon]] [[Vaivainen|varassa eläville ihmisille]]. Suomen [[Demokratia|kansanvaltaistuminen]] johti vajaassa kymmenessä vuodessa [[Torpparilaki|torpparilain]] säätämiseen. Tämä vuonna 1918 voimaan tullut [[Laki vuokra-alueiden lunastamisesta|torpparilaki]] merkitsi torpparilaitoksen lakkauttamista ja [[
[[Työväenluokka]] muodosti aiemmin{{Milloin}} suurimman yhteiskuntaluokan, mutta tilanne muuttui teollisten työpaikkojen siirryttyä yhä enenevässä määrin halpatuotantomaihin.
| |||