Ero sivun ”Fredrik Viisas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää asiaa muustakin kuin Lutherin suojelusta
p typo, w-fix
Rivi 3:
'''Fredrik III Viisas''' ({{k-de|Friedrich der Weise}}; [[17. tammikuuta]] [[1463]] [[Torgau]] – [[5. toukokuuta]] [[1525]] [[Lochau]])<ref name="brit">[https://www.britannica.com/biography/Frederick-I-elector-of-Saxony Frederick I] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 23.9.2017.</ref> oli [[Saksi (alue)|Saksin]] vaaliruhtinas vuosina 1486–1525. Nykyään hänet muistetaan uskonpuhdistaja [[Martti Luther]]in tärkeänä tukijana [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] aikana.
 
Fredrik Viisaan isä oli vaaliruhtinas [[Ernst (Saksi)|Ernst]], joka kuoli vuonna 1486. Fredrik jakoi aluksi vallan nuoremman veljensä [[Juhana (Saksin vaaliruhtinas)Horjumaton|Juhanan]] kanssa.<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbh/0707.html ''Nordisk familjebok'' (1908), s. 1306] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 23.9.2017.</ref> Fredrik oli huolissaan [[Habsburg]]ien keisarisuvun vallan kasvusta, joten hän yritti koota Saksan ruhtinaista [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] sisäistä vastapainoa keisarille ja ehdotti erilaisia uudistuksia, jotka olisivat lisänneet ruhtinaiden valtaa. Vuonna 1500 hänestä tuli keisarikunnan yhteiseksi hallitukseksi tarjoitetuntarkoitetun ''[[Reichsregiment]]in'' puheenjohtaja, mutta kyseinen elin lakkautettiin pian. Keisari [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian I:n]] kuoltua vuonna 1519 keisariutta tarjottiin Fredrikille, joka kuitenkin kieltäytyi siitä ja varmisti sen sijaan tuellaan Maksimilianin pojanpojan [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V:n]] valinnan.<ref name="brit" /><ref name="NFB" />
 
Fredrik Viisas oli Martti Lutherin suojelija. Tämän takia paavi [[Leo X]] ei uskaltanut suoraan julistaa Lutheria [[anateema|pannaan]], sillä hän pelkäsi menettävänsä Fredrikin tuen. Asiaan liittyi myös se seikka, että Fredrik oli ollut paavin ehdokas keisariksi. Samoin Fredrikin ansiosta Lutheria ei vaadittu Roomaan paavin kuultavaksi, vaan hänen kuulustelunsa suoritettiin Saksassa. Myöhemmin Fredrik auttoi Lutheria pääsemään [[Wormsin valtiopäivät|Wormsin valtiopäiville]] puolustamaan oppiaan. Valtiopäivien jälkeen Fredrik vielä järjesti [[Valtakunnankirous|valtakunnankiroukseen]] joutuneelle Lutherille turvapaikan [[Wartburgin linna]]sta.
 
Fredrik Viisas oli myös merkittävä taiteiden ja sivistyksen tukija. Hän toimi piirtäjä [[Albrecht Dürer]]in ja taidemaalari [[Lucas Cranach vanhempi|Lucas Cranach vanhemman]] mesenaattina sekä humanisti [[GeorgeGeorg Spalatin]]in suojelijana. Fredrik perusti vuonna 1502 [[Wittenbergin yliopisto]]n, jonne hän myöhemmin nimitti opettajiksi Lutherin ja tämän oppilaan [[Philip Melanchthon]]in. Hän keräsi merkittävän pyhäinjäännöskokoelman.<ref name="brit" />
 
Fredrik Viisas kuoli naimattomana ja lapsettomana vuonna 1525.<ref name="brit" /> Hänet on haudattu [[Wittenberg]]iin. Uudeksi vaaliruhtinaaksi tuli hänen veljensä Juhana.