Ero sivun ”Fredrik Viisas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
lisää asiaa muustakin kuin Lutherin suojelusta
Rivi 1:
[[Image:ADurerFredericktheWise1524.jpg|thumb|200px|Fredrik Viisas.]]
 
'''Fredrik III Viisas''' eli '''Fredrik III''' ({{k-de|Friedrich IIIder Weise}},; [[17. tammikuuta]] [[1463]] [[Torgau]] – [[5. toukokuuta]] [[1525]] [[Lochau]])<ref name="brit">[https://www.britannica.com/biography/Frederick-I-elector-of-Saxony Frederick I] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 23.9.2017.</ref> oli [[Saksi (alue)|Saksin]] vaaliruhtinas vuosina 1486–1525. Nykyään hänet muistetaan uskonpuhdistaja [[Martti Luther]]in tärkeänä tukijana [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] aikana.
 
Fredrik Viisaan isä oli vaaliruhtinas [[Ernst (Saksi)|Ernst]], joka kuoli vuonna 1486. Fredrik jakoi aluksi vallan nuoremman veljensä [[Juhana (Saksin vaaliruhtinas)|Juhanan]] kanssa.<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbh/0707.html ''Nordisk familjebok'' (1908), s. 1306] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 23.9.2017.</ref> Fredrik oli huolissaan [[Habsburg]]ien keisarisuvun vallan kasvusta, joten hän yritti koota Saksan ruhtinaista [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] sisäistä vastapainoa keisarille ja ehdotti erilaisia uudistuksia, jotka olisivat lisänneet ruhtinaiden valtaa. Vuonna 1500 hänestä tuli keisarikunnan yhteiseksi hallitukseksi tarjoitetun ''[[Reichsregiment]]in'' puheenjohtaja, mutta kyseinen elin lakkautettiin pian. Keisari [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian I:n]] kuoltua vuonna 1519 keisariutta tarjottiin Fredrikille, joka kuitenkin kieltäytyi siitä ja varmisti sen sijaan tuellaan Maksimilianin pojanpojan [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V:n]] valinnan.<ref name="brit" /><ref name="NFB" />
Fredrik Viisas oli Lutherin vaaliruhtinas. Tämän takia paavi [[Leo X]] ei uskaltanut suoraan julistaa Lutheria [[anateema|pannaan]], sillä hän pelkäsi menettävänsä Fredrikin tuen. Asiaan liittyi myös se seikka, että Fredrik oli paavin ehdokas [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisariksi. Keisariksi valittiin kuitenkin myöhemmin [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]]. Samoin vaaliruhtinas Fredrikin ansiosta Lutheria ei vaadittu Roomaan paavin kuultavaksi, vaan hänen kuulustelunsa suoritettiin Saksassa. Myöhempinä vuosina Fredrik auttoi Lutheria pääsemään [[Wormsin valtiopäivät|Wormsin valtiopäiville]] puolustamaan oppiaan. Valtiopäivien jälkeen Fredrik vielä järjesti [[Valtakunnankirous|valtakunnankiroukseen]] joutuneelle Lutherille turvapaikan [[Wartburgin linna]]sta.
 
Fredrik Viisas oli Martti Lutherin vaaliruhtinassuojelija. Tämän takia paavi [[Leo X]] ei uskaltanut suoraan julistaa Lutheria [[anateema|pannaan]], sillä hän pelkäsi menettävänsä Fredrikin tuen. Asiaan liittyi myös se seikka, että Fredrik oli ollut paavin ehdokas [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisariksi. Keisariksi valittiin kuitenkin myöhemmin [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]]. Samoin vaaliruhtinas Fredrikin ansiosta Lutheria ei vaadittu Roomaan paavin kuultavaksi, vaan hänen kuulustelunsa suoritettiin Saksassa. Myöhempinä vuosinaMyöhemmin Fredrik auttoi Lutheria pääsemään [[Wormsin valtiopäivät|Wormsin valtiopäiville]] puolustamaan oppiaan. Valtiopäivien jälkeen Fredrik vielä järjesti [[Valtakunnankirous|valtakunnankiroukseen]] joutuneelle Lutherille turvapaikan [[Wartburgin linna]]sta.
Vaaliruhtinas Fredrik kuoli vuonna 1525. Hänet on haudattu [[Wittenberg]]iin.
 
Fredrik Viisas oli myös merkittävä taiteiden ja sivistyksen tukija. Hän toimi piirtäjä [[Albrecht Dürer]]in ja taidemaalari [[Lucas Cranach vanhempi|Lucas Cranach vanhemman]] mesenaattina sekä humanisti [[George Spalatin]]in suojelijana. Fredrik perusti vuonna 1502 [[Wittenbergin yliopisto]]n, jonne hän myöhemmin nimitti opettajiksi Lutherin ja tämän oppilaan [[Philip Melanchthon]]in. Hän keräsi merkittävän pyhäinjäännöskokoelman.<ref name="brit" />
 
Fredrik Viisas kuoli naimattomana ja lapsettomana vuonna 1525.<ref name="brit" /> Hänet on haudattu [[Wittenberg]]iin. Uudeksi vaaliruhtinaaksi tuli hänen veljensä Juhana.
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke=Kristinuskon historia 2000. Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan | Julkaisija=Weilin+Göös | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-35-6515-7}}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Saksin vaaliruhtinaat]]