Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Charles Babbage''' ([[26. joulukuuta]] [[1791]] – [[18. lokakuuta]] [[1871]]) oli [[englanti]]lainen matemaatikko ja filosofi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl | Nimeke=Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II | Sivu=744 | Suomentaja=Kimmo Pietiläinen | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-884-158-6}}</ref> Hän oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät ajatuksen ohjelmoitavasta [[tietokone]]esta.
 
== Elämä ja teot ==
[[Tiedosto:Babbage - On the economy of machinery and manufactures, 1835 - 5864499.tif|thumb|''On the economy of machinery and manufactures'', 1835]]
Babbage ei elämänsä aikana saanut yhtään mekaanista tietojenkäsittelykonettaan täysin valmiiksi. Hänen yhteistyökumppaninsa oli [[Ada Lovelace]]. Yhdessä he pystyivät keskustelemaan sellaisista tietotekniikan käsitteistä kuin laskenta[[operaatio]] ja [[Muuttuja (ohjelmointi)|muuttuja]], jotka olivat todellisuutta vasta toista sataa vuotta myöhemmin.<ref>Gleick 2013, s. 123–125.</ref>
Ohjelmoitavan laskukoneen idea tuli esille mekaanisessa [[differenssikone]]essa. Babbage oli aikaisemmin matkustanut Ranskassa ja tavannut [[Gaspard de Prony]]n, joka oli [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] seurauksena organisoinut [[trigonometria|trigonometristen]] taulukoiden uusiksi laskemista, kun tarkoituksena oli ottaa käyttöön suorakulmaksi 100-jakoinen asteitus. De Prony oli jakanut laskennan yksinkertaisiin osatehtäviin ja vei urakan läpi kuudessa vuodessa 80 laskijan voimin. Babbage sai tärkeitä vaikutteita de Pronylta. Babbage laati suunnitelman mekaanisesta laskukoneesta [[logaritmi]]taulukoiden laskemiseksi ja onnistui saamaan sille rahoituksen Ison-Britannian valtiolta 1823. Babbage ei koskaan saanut valmiiksi differenssikonetta, kun hän keskittyi [[analyyttinen kone|analyyttiseksi koneeksi]] kutsutun ohjelmoitavan koneen kehittämiseen. Hallitus lakkasi rahoittamasta koneen rakentamista vuonna 1832, jolloin valmiina oli osakokonaisuuksia koneen toiminnan esittelemiseksi.<ref name="Wiio 2007, s.215-224">Wiio 2007, s. 215–224.</ref>
 
Babbage keksi reikäkorttien avulla kaksi ohjelmoitavan tietokoneen periaatetta, reikäkorttien sisällön määrämänmääräämän suoritusjärjestyksen eli pakotetun hypyn sekä ehdollisen hypyn. Babbagen keksintö avasi automaatiolle rajattomien toimintamahdollisuuksien maailman. Babbagen poika Henry Babbage rakensi tietokoneen keskusyksikön osajärjestelmän, joka toimi kuten oli suunniteltu. Tämä laite lahjoitettiin [[Harvardin yliopisto]]lle 1886. Yli puoli vuosisataa myöhemmin sen löysi [[Howard Aiken]]. Aiken paneutui Babbagen julkaisuihin ja oivalsi, että uusilla sähköisillä ratkaisuilla Babbagen ideat voidaan toteuttaa. Aiken meni keskustelemaan ideoistaan [[IBM|IBM:n]] pääjohtajan [[Thomas J. Watson]]in kanssa. IBM:stä tuli 1950-luvulla johtava tietokoneiden valmistaja.<ref name="Wiio 2007, s.215-224"/>
 
1850-luvulla Ruotsissa rakennettiin useita versioita Babbagen periaatteella toimivista koneista, joista yksi toimitettiin 1859 Englannin väestörekisterikeskukselle. Monimutkaiset mekaaniset laitteet olivat kuitenkin lian herkkiä rikkoutumaan eivätkä siten olleet käyttökelpoisia.<ref>Chaline 2013, s. 33.</ref> Differenssikone 2 rakennettiin alkuperäisten piirustusten perusteella vuonna 1991 ja todettiin täydellisesti toimivaksi.
* ''A Comparative View of the Various Institutions for the Assurance of Lives'' (Julkaisija:J. Mawman, 1826, Lontoo)
* ''Reflections on the Decline of Science in England, and on Some of Its Causes'' (Julkaisija:B. Fellowes, 1830, Lontoo)
* ''On the Economy of Machinery and Manufactures'' (Julkaisija:Charles Knight, 1835, Lontoo)
* ''The Ninth Bridgewater Treatise, a Fragment (Julkaisija:John Murray, 1837, Lontoo)
* ''Table of the Logarithms of the Natural Numbers from 1 to 108000'' (Julkaisija:William Clowes and Sons, 1841, Lontoo)
Rekisteröitymätön käyttäjä