Ero sivun ”Charles Babbage” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Charles Babbage''' ([[26. joulukuuta]] [[1791]] – [[18. lokakuuta]] [[1871]]) oli [[englanti]]lainen matemaatikko ja filosofi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl | Nimeke=Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II | Sivu=744 | Suomentaja=Kimmo Pietiläinen | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-884-158-6}}</ref> Hän oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät ajatuksen ohjelmoitavasta [[tietokone]]esta.
== Elämä ja teot ==
[[Tiedosto:Babbage - On the economy of machinery and manufactures, 1835 - 5864499.tif|thumb|''On the economy of machinery and manufactures'', 1835]]
Babbage ei elämänsä aikana saanut yhtään mekaanista tietojenkäsittelykonettaan täysin valmiiksi. Hänen yhteistyökumppaninsa oli [[Ada Lovelace]]. Yhdessä he pystyivät keskustelemaan sellaisista tietotekniikan käsitteistä kuin laskenta[[operaatio]] ja [[Muuttuja (ohjelmointi)|muuttuja]], jotka olivat todellisuutta vasta toista sataa vuotta myöhemmin.<ref>Gleick 2013, s. 123–125.</ref>
Rivi 8:
Ohjelmoitavan laskukoneen idea tuli esille mekaanisessa [[differenssikone]]essa. Babbage oli aikaisemmin matkustanut Ranskassa ja tavannut [[Gaspard de Prony]]n, joka oli [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] seurauksena organisoinut [[trigonometria|trigonometristen]] taulukoiden uusiksi laskemista, kun tarkoituksena oli ottaa käyttöön suorakulmaksi 100-jakoinen asteitus. De Prony oli jakanut laskennan yksinkertaisiin osatehtäviin ja vei urakan läpi kuudessa vuodessa 80 laskijan voimin. Babbage sai tärkeitä vaikutteita de Pronylta. Babbage laati suunnitelman mekaanisesta laskukoneesta [[logaritmi]]taulukoiden laskemiseksi ja onnistui saamaan sille rahoituksen Ison-Britannian valtiolta 1823. Babbage ei koskaan saanut valmiiksi differenssikonetta, kun hän keskittyi [[analyyttinen kone|analyyttiseksi koneeksi]] kutsutun ohjelmoitavan koneen kehittämiseen. Hallitus lakkasi rahoittamasta koneen rakentamista vuonna 1832, jolloin valmiina oli osakokonaisuuksia koneen toiminnan esittelemiseksi.<ref name="Wiio 2007, s.215-224">Wiio 2007, s. 215–224.</ref>
Babbage keksi reikäkorttien avulla kaksi ohjelmoitavan tietokoneen periaatetta, reikäkorttien sisällön
1850-luvulla Ruotsissa rakennettiin useita versioita Babbagen periaatteella toimivista koneista, joista yksi toimitettiin 1859 Englannin väestörekisterikeskukselle. Monimutkaiset mekaaniset laitteet olivat kuitenkin lian herkkiä rikkoutumaan eivätkä siten olleet käyttökelpoisia.<ref>Chaline 2013, s. 33.</ref> Differenssikone 2 rakennettiin alkuperäisten piirustusten perusteella vuonna 1991 ja todettiin täydellisesti toimivaksi.
Rivi 20:
* ''A Comparative View of the Various Institutions for the Assurance of Lives'' (Julkaisija:J. Mawman, 1826, Lontoo)
* ''Reflections on the Decline of Science in England, and on Some of Its Causes'' (Julkaisija:B. Fellowes, 1830, Lontoo)
* ''On the Economy of Machinery and Manufactures'' (Julkaisija:Charles Knight, 1835, Lontoo)
* ''The Ninth Bridgewater Treatise, a Fragment (Julkaisija:John Murray, 1837, Lontoo)
* ''Table of the Logarithms of the Natural Numbers from 1 to 108000'' (Julkaisija:William Clowes and Sons, 1841, Lontoo)
|