Ero sivun ”Pitkäjärvi (Kangasala, Liuttu)” versioiden välillä

Järvi on 1,3 kilometriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on 16 [[hehtaari]]a. Järven rannat ovat melko jyrkkiä ja samaa voidaan sanoa jatkuvan veden allakin, sillä järvi on 28 metriä syvä. Jykintä<!-- ? --> on rannassa, missä [[Tampere|Tampereen]] ja Kangasalan välisen [[Harju|harjujakson]] jatkuu [[Kaukajärvi (järvi)|Kaukajärvelle]] asti jyrkkänä. Järveen ei kartan mukaan laske yhtään ojaa. Eteläisen harjualueen päällä olevasta Turvelammesta näyttäisi oleva oja rinteen yläosaan. Pitkäjärven laskuoja on vanhaa Siltasalmea edustava tien alittava yhteys. Koska järven valuma-alue on vain 2,3 neliökilometriä ja koska järvi on samalla syvä, on veden laskennallinen viipymä 2,4 vuotta. Järven rantaviivan pituus on 2,8 kilometriä. Vain järven luoteisrannat [[Liuttu|Liutussa]] ja kapea osa koillisrantaa Ilkossa rajautuvat asutusalueeseen. Muut rannat ovat metsämaata. Vapaa-ajan asuntoja on rannoilla joitakin.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/><ref name="kvvy_1046" />

Järven [[vedenlaatu]]a on tutkittu vuodesta 1969 muutaman vuoden epäsäännöllisin välein. [[Vedenväri]] on melko väritöntä ja [[sameus|kirkasta]], sillä vedessä on vain vähän [[humus]]ta. VoimakkaimillaankinVoimakkaimmillaankin humuspitoisuus on ollut kemiallisen hapenkulutuksenkin avulla mitattuna vain kohtalainen. Humusta on kuitenkin enemmän kuin Kaukajärvessä. Veden [[Happamuus (limnologia)|happamuustaso]] on normaali, vaikka sekin on hieman alhaisempi kuin Kangasjärvessä. Veden [[Alkaliteetti (limnologia)|puskurikyky]] [[Happamoituminen|happamoitumista]] vastaan on erinomaisen hyvä. Vaaraa järven happamoitumisesta ei ole. Ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaasti. [[Fosforipitoisuus (limnologia)|Fosforipitoisuus]] on vaihdellut niin paljon, että sen perusteella järvi on välillä luokiteltu [[Oligotrofinen|karuksi]] ja toisinaan [[Eutrofinen|reheväksi]] järveksi. Uusimmat ravinnetutkimukset tuovat sen takaisin karujen vesistöjen tasolle. Sen sijaan veden [[Typpipitoisuus (limnologia)|typpipitoisuudet]] ovat olleet normaalit. Veden hitaasta vaihtuvuudesta johtuu, että Pitkäjärvi on herkkä kuormituksille. Järvi sijaitsee suojassa korkeiden mäkien takana, jolloin vedet eivät sekoitu helposti kovillakaan tuulilla. Veden [[Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)|lämpötilakerrostuminen]] on voimakasta, jolloin [[harppauskerros]] on selvä eikä se katoa täysin kevään ja syksyn [[Täyskierto|täyskierrossakaan]]. Tästä syystä [[Alusvesi|alusveteen]] syntyy toistuvstatoistuvasti [[Happikato|happikatoa]] ja silloin [[Sedimentti|sedimenttiin]] vajonneet ravinteet alkavat [[Liukeneminen|liueta]] takaisin veteen. Tästä aiheutuu alusveteen voimakasta [[Sisäinen kuormitus|sisäistä kuormitusta]], joka nostaa fosfori-, [[Rautapitoisuus (limnologia)|rauta]]- ja [[Mangaanipitoisuus (limnologia)|mangaanipitoisuudet]] korkeiksi. Nämä nousevat myös päällysveteen, kuten tutkimustuloksetkin osoittavat. Vaikka happi katoaakin alusvedestä, on happitilanne järvessä muuten tyydyttävä. Pitkäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön vedenlaadun perusteella hyvin.<ref name=kvvy_1046/>

Vuoden 1953 [[Peruskartta|peruskartan]] mukaan pohjoisrannalla olivaoli useita vapaa-ajan asuntoja laitureineen. Näitä ei enää nykykartasta näy. Samassa kartassa Turvelammen laskuoja oli kaivettu Pitkäjärven rantaan saakka. Samoin oli tehty järven itäpään pohjoispuolella olevalle lammikolle ja itäpäässä olevalle peltopalstan kuivatusojalle. Lentolankankaan ja järven väliset pienet peltomaat olivat ilman kuivatusojia. Peltoja viljeltiin Liutussa 1960-luvulla, mutta vuoden 1975 kartassa viljelystä oltiin luopumassa ja aluellealueelle alettiin rakentamaan asuntoja.<ref name=vpk_1953/><ref name=vpk_1960/><ref name=vpk_1975/>

* <ref name=kalmberg734>Kalmbergin kartasto: [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209188105 Koottu kartasto], suoraan: [http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79289/fc20050734.jpg?sequence=6 kartalle] (fc20050734.jpg), 1855–1856</ref>