Versio 20. syyskuuta 2017 kello 16.08 muokkaa Paranaja (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 27 852 muokkausta Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt FinSpectre) ja palautettiin versio 16766275, jonka on tehnyt FinSpectre: missä pääartikkelin lähteet? Merkkaus: rv ← Vanhempi muutos		Versio 20. syyskuuta 2017 kello 20.27 muokkaa kumoa Zindox (keskustelu \| muokkaukset) 2 672 muokkausta kaipaa lähteitä Merkkaus: Visuaalinen muokkaus: vaihdettu Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Miehitys''' on toimenpide, jossa [[valtio]]n [[asevoimat\|armeija]] valloittaa toisen valtion alueen ja ottaa sen hallintaansa. Miehitys tehdään usein osana [[sota\|sodankäyntiä]], toisinaan se myös aloittaa tai päättää [[sota\|sodan]]. Miehityksen ei kuitenkaan tarvitse tapahtua osana sodankäyntiä, vaan historia tuntee myös tapauksia, joissa valtio on miehittänyt toisen valtion alueita ilman sotaa (esimerkiksi [[Turkki\|Turkin]] vallattua osan [[Kypros\|Kyproksesta]].) Miehitystä on säännelty useilla kansainvälisillä sopimuksilla, mutta sopimuksia rikotaan käytännössä usein ja niiden soveltuvuus saatetaan kiistää. Tärkeimmät sopimukset ovat sodankäyntiä koskeva [[Haagin sopimus\|Haagin yleissopimus]] (1907) ja [[Geneven sopimukset\|Geneven sopimus]] [[siviili]]en suojelemisesta sodan aikana (1949). Miehitys on väliaikainen toimi, jonka aikana alueen asukkaat säilyttävät aiemman [[kansalaisuus\|kansalaisuutensa]] ja [[oikeusasema]]nsa. Miehittävällä valtiolla ei ole oikeutta liittää miehitettyä aluetta omaan alueeseensa ainakaan ennen [[rauha]]n solmimista. Miehittäjän on pyrittävä palauttamaan ja säilyttämään järjestys ja turvallisuus miehitetyllä alueella. Se voi korvata alueen hallintoviranomaiset miehitysviranomaisilla, mutta [[tuomioistuin\|tuomioistuimet]] saavat jatkaa toimintaansa.<ref>''Suomalainen tietosanakirja,'' Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6.</ref> == Miehityshallinto == {{lähteetön}} Miehityshallinto on miehittävän osapuolen miehitetylle alueelle muodostamaa [[hallinto]]a, jota ~~mietittävä~~miehittävä osapuoli hyödyntää alueen hallitsemisessa. === Sotilashallinto === Rivi 12 ⟶ 14: Miehitetyn alueen hallinto nimitetään aluksi [[sotilashallinto\|sotilashallinnoksi]], esimerkiksi [[Itä-Karjalan sotilashallinto]]. Sotilashallinto on hallintoa, missä yleensä miehittävän valtion armeija ryhtyy hallitsemaan valloittamaansa aluetta vetäytyvän valtion aluehallinnon väistyttyä. Sotilashallinnossa päätöksenteko kuuluu aluetta miehittävien sotilasosastojen komentajalle, joka voi valtuuttaa toisen toimimaan hallintoasioissa puolestaan. Sotilashallintoa voi seurata rintaman edetessä miehittäjän [[siviilihallinto]].{{Lähde}} ==== Esimerkkejä sotilashallinnoista ==== [[Syksy]]llä [[1941]] perustettiin suomalaisten joukkojen etenemisen ~~vuoksi~~johdosta [[Itä-Karjalan sotilashallinto]]. Myös monia Suomen [[Moskovan rauha]]ssa [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliitolle]] luovuttamia, mutta kesällä 1941 takaisin vallattuja alueita jäi hallitsemaan ylipäällikön alaisuudessa [[päämajan sotilashallinto-osasto]] kesä-heinakuuhun 1944 siihen saakka, kun suomalaiset joukot olivat vetäytyneet.{{Lähde}} [[Toinen maailmansota\|Toisessa maailmansodassa]] liikkuvaa rintamaa lähellä oli [[Wehrmacht]]in sotilashallinto, mikä vähitellen luovutti joukkojen edetessä yhä syvemmälle [[Neuvostoliitto]]on hallintoa [[Alfred Rosenberg]]in johtaman itäministeriön alaisille valtakunnankuvernementeille. Näin muodostui [[miehityssiviilihallinto]].{{Lähde}} === Siviilihallinto === Rivi 26 ⟶ 29: [[Sodankäynti\|Sodankäynnissä]] siviilihallinto on miehityshallinto, joka perustetaan kun alueelle on ensin perustettu [[sotilashallinto]] ja sotajoukot ovat siirtyneet eteenpäin. Esimerkiksi [[Puolan kenraalikuvernementti]] (1939-1945) oli tällaista hallintoa.{{Lähde}} ==Lähteet==

Ero sivun ”Miehitys” versioiden välillä