Ero sivun ”Viipurin lääni” versioiden välillä

'''Viipurin lääni''' ({{k-sv|Viborgs län}}) on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla. Vuonna 1937 Viipurin läänin pinta-ala oli 35&nbsp;768&nbsp;km², josta maa-ala oli 32&nbsp;134&nbsp;km²<ref name="Iso tietosanakirja 15, s. 574">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Iso tietosanakirja 15 | Vuosi = 1939 | Sivu = 574 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}</ref>. Asukasluvultaan se oli Suomen suurin lääni; vuonna [[1939]] siellä oli 620&nbsp;838 asukasta. Pinta-alaltaan lääni oli Suomen viidenneksi suurin<ref>[https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69246/stv_1939.pdf?sequence=1 Suomen tilastollinen vuosikirja 1939 s. 1]</ref>. Läänin pääkaupunki oli [[Viipuri]]. Eduskuntavaaleissa Viipurin lääni oli jaettu kahteen [[Suomen vaalipiirit|vaalipiiriin]] [[1906]]: [[Viipurin läänin läntinen vaalipiiri|Viipurin läänin läntiseen]] ja [[Viipurin läänin itäinen vaalipiiri|Viipurin läänin itäiseen vaalipiiriin]].

Viipurin lääni käsitti [[Etelä-KarjalaKarjalan maakunta|Etelä-Karjalan]]n, [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]], [[Laatokan Karjala]]n (Keski- ja [[Raja-Karjala]]n), [[Suomenlahden ulkosaaret|Suomenlahden itäiset ulkosaaret]] ja pääosan [[KymenlaaksoKymenlaakson maakunta|Kymenlaaksoa]]a. Viipurin lääni rajoittui lännessä ja pohjoisessa vuoden 1831 lääninuudistuksen jälkeen [[Uudenmaan lääni|Uudenmaan]], [[Mikkelin lääni|Mikkelin]] ja [[Kuopion lääni|Kuopion]] lääneihin]]. Ennen uudistusta naapureina olivat [[Uudenmaan ja Hämeen lääni|Uudenmaan ja Hämeen]], [[Kymenkartanon lääni|Kymenkartanon]] sekä [[Savon ja Karjalan lääni|Savon ja Karjalan]] läänitt. Idässä Viipurin lääni rajoittui autonomian aikana [[Pietarin kuvernementti|Pietarin]] ja [[Aunuksen kuvernementti|Aunuksen]] kuvernementteihin]] ja Suomen itsenäistymisen ja Neuvostoliiton perustamisen jälkeen [[Leningradin alue]]eseen ja [[Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan]].

Viipurin läänin ydinalue kuului [[1500-luku|1500-luvulla]] [[Viipurin linnalääni]]in. Vuonna [[1634]] [[linnalääni]]t muutettiin lääneiksi, ja tällöin perustettuun [[Viipurin ja Savonlinnan lääni]]in kuului Suomenlahden rannikko [[Porvoo]]n seudulta [[Rajajoki|Rajajoelle]] saakka, pääosa nykyistä [[Etelä-KarjalaKarjalan maakunta|Etelä-Karjalaa]]a, [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] länsiosa, [[Itä-Häme]] ja koko [[Savo]]. [[Venäjä]] luovutti [[Ruotsi]]lle [[1617]] [[Käkisalmen lääni]]n, johon kuului [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]], [[Laatokan Karjala]], [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] itäosa sekösekä Parikkalan seutu [[Etelä-Karjala]]staKarjalasta. Vuosina [[1721]] ja [[1743]] [[Viipurin ja Savonlinnan lääni]]n eteläosa sekä [[Käkisalmen lääni]]n itäosa joutuivat [[Venäjä]]lleVenäjälle. Näiden läänien jäljelle jääneistä osista muodostettiin ensin [[Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni]] ja sitten [[Kymenkartanon ja Savon lääni]].

Venäjälle luovutettuja alueita eli niin sanottua [[Vanha Suomi|Vanhaa Suomea]] hallittiin 1721&ndash;17441721–1744 osana [[Pietarin kuvernementti]]ä, mutta [[1744]] niistä luotiin uusi Viipurin kuvernementti. Suunnitelman hallinnon järjestämisestä oli saanut laatiakseen [[Turun rauha]]n jälkeen venäläisten [[pikkuviha]]n ajaksi Suomen [[kenraalikuvernööri]]ksi nimittämä [[Johan Balthasar von Campenhausen]]. Kun vuonna [[1812]] Vanha Suomi liitettiin vuonna 1812 [[Suomen autonominen suuriruhtinaskunta|Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan]], siitä tehtiin uusi Viipurin lääni. Tämän jälkeen läänin rajoissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Suurin muutos oli [[Savonlinna]]n ympäristön liittäminen uuteen [[Mikkelin lääni]]in vuonna [[1831]]. Lisäksi vuonna [[1864]] [[Siestarjoki (kaupunki)|Siestarjoen]] asetehtaan alue liitettiin Venäjään, pieni osa Valkealaa liitettiin vuonna [[1919]] uuteen [[Kuusankoski|Kuusankosken]] kuntaan, joka tuli kuulumaan Uudenmaan lääniin, ja Uuden Matkaselän kylä siirrettiin vuonna 1920 [[Kuopion lääni]]in kuuluneesta [[Kitee]]n kunnasta [[Ruskeala]]an kuuluvaksi.

Vuosina [[1940]] ja [[1944]] pääosa Viipurin läänistä luovutettiin Neuvostoliitolle (24&nbsp;738,8&nbsp;km², josta maa-ala 22&nbsp;973,3&nbsp;km²)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Iso tietosanakirja, täydennysosa II | Vuosi = 1958 | Luku = | Sivu = 1&nbsp;614 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}</ref>. Jäljelle jääneistä alueista muodostettiin [[Kymen lääni]] vuonna [[1945]]. Suurimman osan alueistaan menettänyt Uukuniemi liitettiin tuolloin Viipurin läänistä [[Kuopion lääni]]in. Kolmen vuoden kuluttua vuonna 1948 kunta siirrettiin Kuopion läänistä osaksi [[Kymen lääni]]älääniä.<ref name="elinkeinot1979">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/91484 | Nimeke =Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =s. 353, Liite 4: Kuntien siirrot läänistä toiseen vuosina 1881–1976 | Julkaisu =Tilastollisia tiedonantoja N:o 63 | Ajankohta =1979 | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =26.7.2013 | Kieli = }}</ref> [[Korpiselkä|Korpiselän]] kunnan Suomelle jäänyt osa liitettiin silloisessa [[Kuopion lääni]]ssä sijainneeseen [[Tuupovaara]]n kuntaan.

| align=left | [[Johannes (kuntaViipurin lääni)|Johannes]] (''S:t Johannes'')

| align=left | [[Rautu (Viipurin lääni)|Rautu]] (''Rautus'')

| align=left | [[Valkjärvi (Viipurin lääni)|Valkjärvi]]