Ero sivun ”Friitala (yritys)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Ensimmäiset vuosikymmenet: Mainitaan Antero Hellmanin kuolinpaikka |
|||
Rivi 10:
1900-luvun ensimmäisinä vuosina Hellmanin liike laajensi tuotantoaan [[Valjaat|valjaisiin]], [[Satula|satuloihin]] sekä muihin hevosvarusteisiin. Vuonna 1904 valmistui nahkatehtaalle uusi kolmikerroksinen lisärakennus, johon hankittiin myös uutta koneistoa. Ennen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] puhkeamista tehdas laajeni vielä muun muassa uudella konttorirakennuksella, jonka yhteydessä oli myös Hellmanin perheen asunto. Vuonna 1913 nahkatehdas vaihtoi höyryvoiman sähköön. [[Rosenlew|W. Rosenlew & Co.]] oli rakentanut oman voimalaitoksen Poriin, josta sähkölinja vedettiin myös vajaan kymmenen kilometrin päässä sijainneelle Friitalan nahkatehtaalle. Hellmanin yritys jatkoi laajenemistaan myös sotavuosina. Vuonna 1915 hän oli ostanut Porin Yrjönkadulta oman liikerakennuksen, jonne sijoittuivat nahka- ja kenkäliike sekä tehtaan Porin konttori. Vuotta myöhemmin valmistui Friitalaan kolmikerroksinen puu- ja tiilirakenteinen lisärakennus.<ref name=digi/>
Liikkeen toiminta oli kasvanut jo niin suureksi, että syksyllä 1917 Arthur Hellman päätti muuttaa sen [[osakeyhtiö]]ksi, jonka omistajiksi tuli koko hänen perheensä. Yhtiö aloitti toimintansa nimellä ''Friitalan Nahkatehdas Osakeyhtiö''. Tehdas oli käynnissä myös vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana, mutta se toimi [[Punakaarti|punaisten]] valvonnassa. Arthur Hellman koki sodan aikana myös henkilökohtaisen mentyksen, kun hänen [[Valkoiset|valkoisten]] puolella sotinut poikansa Antero Hellman kuoli [[Pomarkun taistelut|Pomarkun taistelussa]].<ref name=digi/>
Sisällissodan jälkeen Friitalan Nahkatehdas Oy jatkoi laajenemistaan, ja sen toiminta alkoi myös kansainvälistymään. Yhtiössä [[prokuristi]]na työskennellyt [[Artturi Hellman]] matkusti parin vuoden ajan [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]], [[Englanti|Englannissa]] ja [[Saksa]]ssa hakemassa oppia sekä uusia ideoita. Hän oli jo aikaisemmin vuosina 1914–1917 tehnyt useita matkoja [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]], työskennellen muun muassa [[Pietari (kaupunki)|pietarilaisessa]] nahkatehtaassa.<ref name=sks>{{Talouselämän vaikuttajat|id=502|nimi=Kauppaneuvos Artturi Hellemaa (1893–1976)|tekijä=Vesa Määttä|ajankohta=11.2.2011}} Viitattu 24.3.2013.</ref> Vuosina 1920–1922 valmistui uusi 4-kerroksinen tillirakennus, joka on nykyäänkin osa Friitalan nahkatehtaan rakennusta. Artturi Hellman hankki tehtaaseen uudet koneet Saksasta. Tehtaalle valmistui myös ajanmukainen [[laboratorio]] sekä vieressä kulkevalta rautatieltä vedetty teollisuusraide. 1920-luvun alkuun mennessä oli rakennettu lisäksi kahdeksan asuntoa tehtaan työntekijöille. Hellman oli ostanut myös [[Kokemäki|Kokemäellä]] sijaitsevan maatilan turvatakseen työläistensä elintarvikehuollon pula-aikana. Henkilökuntaa tehtaalla oli vuosikymmenen alussa noin 60.<ref name=digi/>
| |||