Ero sivun ”Haaga” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki Haagan sankarihautausmaalle |
tarkempi ohjaus |
||
Rivi 2:
{{Kaupunginosa
|kaupunki = [[Helsinki]]
|aluejako-artikkeli = [[Helsingin alueellinen jako#Nykyinen aluejako|Helsingin kaupunginosat]]
|nimi = Haaga
|nimi2 = Haga
Rivi 19:
Haagan ollessa itsenäinen kunta vuosina 1923–1945 sen nimenä oli [[Haaga (kauppala)|Haagan kauppala]]. Se liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946 [[Helsingin suuri alueliitos|suuressa alueliitoksessa]]. Haga-nimen esikuvana ovat todennäköisesti olleet [[Hagan linna]] ja [[Hagan puisto|puisto]] [[Tukholma]]n liepeillä ja se tuli alueen nimenä käyttöön huvilayhdyskunnan syntyessä; suomenkielinen muoto on ollut käytössä 1910-luvulta lähtien.<ref> Olavi Terho ym. (toim.): ''Helsingin kadunnimet'', s. 154. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.</ref>
Haaga jakaantuu kahteen hyvin erilaiseen osaan. Puistomaista Etelä-Haagaa luonnehtivat pienkerrostalot ja rivitalot ja jossain määrin sokkeloinen asemakaava. Etelä-Haaga sai alkunsa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla [[Huopalahden rautatieasema
Pohjois-Haaga syntyi Haagan rakentamisen kolmannessa vaiheessa (1947–). Se on Helsingin ensimmäisiä [[Lähiöt Suomessa|lähiöitä]], ja sen rakentaminen alkoi heti [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] ja [[Helsingin suuri alueliitos|Helsingin suuren alueliitoksen]] jälkeen. Pohjois-Haagassa on runsaasti 4–12-kerroksisia 1950–1960-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, ja muun muassa Ida Aalbergin tien opiskelija-asunnot kuuluvat Helsingin korkeimpiin asuintaloihin.
Rivi 32:
== Lähteet ==
* Lindh, Tommi, 1996: Helsingin rakennuskulttuuri-inventointi – 29. Haaga. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/1996. ISBN 951-772-867-0.
| |||