Ero sivun ”Luoteisväylä” versioiden välillä

Vuonna 1845 [[Franklinin kadonnut arktinen retkikunta|kahden aluksen hyvinvarustautunut retkikunta]] johtajanaan [[Sir John Franklin]] yritti löytää luoteisväylän purjehdittavan reitin kulkemalla napajään peittämän [[Baffininlahti|Baffininlahden]] kautta Beaufortin merelle, jääden kuitenkin ahtojäiden puristuksiin ja lopulta jäiden saartamaksi useaksi vuodeksi. Kun tutkimusryhmä ei palannut, pelastusretkikunnat kartoittivat eksyneitä merimiehiä etsiessään valtamerten väliin jääneet Kanadan arktiset alueet löytäen useita mahdollisia reittejä. Myöhemmin Franklinin retkikunnasta on löytynyt jäänteitä, jotka paljastavat niin alusten saartumisen vuonna 1846 lähellä [[Kuningas Williamin saari|Kuningas Williamin saarta]], noin puolimatkassa lounaisväylääluoteisväylää. Franklin itse kuoli vuonna 1847. Muu retkikunta katosi ja kuoli vuonna 1848 hylättyään alukset ja yritettyään paeta olosuhteita etelään kelkoin. Vaikkakin 129:n hengen retkikunnan tuhon pääsyy onkin luultavasti ollut [[nälänhätä|nälkiintyminen]] ja [[keripukki]], muitakin teorioita on esitetty: retkikunta varustautui vuosia kestävään matkaan 8000 säilyketölkin kokoisella elintarvikevarastolla, ja vaikkakin säilykkeet ehkä olisivatkin pystyneet pitämään C-vitamiini- ja ravinnepitoisuutensa vuosikausia, tölkit oli kuitenkin suljettu lyijyjuotoksin ja arktisista haudoista [[Beecheynsaari|Beecheynsaarelta]] vuonna 1981 löytyneistä, ikiroudan pakastamista kolmen merimiehen ruumiista onkin löydetty selvät vakavan lyijymyrkytyksen merkit.