Avaa päävalikko

Muutokset

1 038 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
vähän lisää kirjasta
 
== Elämä ==
=== Lapsuus ===
Jane Austen syntyi 16. joulukuuta 1775 [[Hampshire]]ssa [[Steventon]]in kylässä kirkkoherra George Austenin ja Cassandra Austenin (o.s. Leigh) seitsemäntenä lapsena. Perheeseen syntyi kaikkiaan kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Isosisko Cassandran kanssa Jane oli läheinen koko elämänsä ajan. Lapsia rohkaistiin lukemaan, ja perheessä harrastettiin näyttelemistä. Perhe kävi toisinaan [[Bath]]issa ja [[Lontoo]]ssa. Myöhemmin Austen kuvasi romaaneissaan tätä maailmaa, jossa kasvoi.<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Jane-Austen | Nimeke = Jane Austen | Tekijä = Brian C. Southam | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 13.9.2017 }}</ref>
 
Jane aloitti koulunkäynnin seitsenvuotiaana yhdessä isosiskonsa kanssa. Sairastuttuaan koulussa [[mätäkuume]]eseen tytöt palasivat kotiin. Sen jälkeen tytöt sijoitettiin luostarikouluun [[Reading]]issa. Luostarikoulussa he opiskelivat aviovaimoille hyödyllisiksi katsottuja taitoja, kuten ranskaa, piirustusta, käsitöitä ja ehkä myös tanssia. Janen muodollinen koulunkäynti päättyi vähän ennen kuin hän täytti yksitoista, mutta senkin jälkeen hän sai mahdollisesti kotona opetusta isältään.<ref>Pyrhönen 2014, s. 30.</ref>
Jane Austen syntyi 16. joulukuuta 1775 [[Hampshire]]ssa [[Steventon]]in kylässä kirkkoherra George Austenin ja Cassandra Austenin (o.s. Leigh) seitsemäntenä lapsena. Perheeseen syntyi kaikkiaan kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Isosisko Cassandran kanssa Jane oli läheinen koko elämänsä ajan. Lapsia rohkaistiin lukemaan, ja perheessä harrastettiin näyttelemistä. Perhe kävi toisinaan [[Bath]]issa ja [[Lontoo]]ssa. Myöhemmin Austen kuvasi romaaneissaan tätä maailmaa, jossa kasvoi.<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Jane-Austen | Nimeke = Jane Austen | Tekijä = Brian C. Southam | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 13.9.2017 }}</ref>
 
Austenin perheen lapset harrastivat innokkaasti teatteria ja järjestivät näytöksiä perhepiirissä. Lapsia rohkaistiin myös lukemaan; Janen suosikkikirjailijoita olivat esimerkiksi [[Samuel Richardson]], [[Henry Fielding]], [[Samuel Johnson]] ja [[William Cowper]] sekä monet naiskirjailijat kuten [[Fanny Burney]], [[Maria Edgeworth]] ja [[Charlotte Smith]].<ref>Pyrhönen 2014, s. 30–31.</ref>
Austen opiskeli huomattavasti enemmän kuin yleensä sen ajan naiset. Hän alkoi käydä [[sisäoppilaitos]]ta seitsemänvuotiaana siskonsa Cassandran ja serkkunsa Jane Cooperin kanssa, mutta viihtyi siellä huonosti. Sairastuttuaan hän pääsi takaisin kotiin. Vähän myöhemmin hänet siirrettiin rouva La Tournellen [[luostari]]kouluun, [[Reading]]iin. Yhdessä vaiheessa Austen sai yksityisopetusta sukulaiselta [[Oxford]]issa. Hän lopetti koulunkäynnin 11-vuotiaana vuonna 1786.
 
=== Kirjailijanura ===
Austenin varhaisimmat tunnetut kirjoitukset ovat vuodelta 1787, kun hän oli yksitoistavuotias. Sitä seuranneiden kuuden vuoden aikana hän kirjoitti paljon näytelmiä, runoutta, novelleja ja muita tekstejä. Hän parodioi kirjallisuuden tyylilajeja, etenkin sentimentaalista romaania ja komediaa. Vakavampaa tyyliä edusti voimakastahtoisesta ja lahjakkaasta mutta yhteiskunnan torjumasta naisesta kertova novelli ''Lady Susan'', (1793–1794).<ref name="eb" />
 
Austen ryhtyi kirjoittamaan paljon myöhemmin julkaistuja romaanejaanromaaneja jo 1790-luvulla, kuten ''[[Järki ja tunteet]]'', jonka hän aloitti 1795, sekä ''[[Ylpeys ja ennakkoluulo]]'', jonka ensimmäinen versio valmistui 1797. Nämä varhaisimmat romaanit julkaistiin vasta vuosia myöhemmin.<ref name="eb" /> Isä George tarjosi viimeksimainittua''Ylpeyttä romaaniaja ennakkoluuloa'' lontoolaiselle kustantajalle, mutta setiedustelukirje torjuttiinei herättänyt kiinnostusta ja kustantaja torjui käsikirjoituksen edes lukematta sitä.<ref>Pyrhönen name="eb"2014, s. 33.</ref>
 
Austen ei koskaan mennyt naimisiin. Hänen uskotaan suostuneen vuonna 1802 Harris Bigg-Witherin kosintaan mutta muuttaneen mielensä jo seuraavana aamuna. Hänen muista miessuhteistaan on kerrottu vahvistamattomia tarinoita, mutta koska isosisko Cassandra hävitti useimmat Janen kirjeet tämän kuoleman jälkeen, varmaa tietoa niistä ei ole.<ref name="eb" />
George Austen jäi eläkkeelle 1801, ja perhe asui kahdeksan vuoden ajan Bathissa, Lontoossa, [[Clifton (Englanti)|Clifton]]issa, [[Warwickshire]]ssä ja [[Southampton]]issa. George Austen kuoli 1805. Äiti ja siskokset muuttivat vuonna 1809 Chawtonin kylään Steventonin lähelle veli Edwardin maille. Siellä Jane alkoi viimeistellä romaanejaan julkaisukuntoon. Thomas Egerton julkaisi romaanin ''Järki ja tunteet'' vuonna 1811, ja se sai suosiolliset arvostelut. Seuraavina vuosina Austenilta julkaistiin romaanit ''Ylpeys ja ennakkoluulo'' (1813), ''[[Kasvattitytön tarina]]'' (1814) ja ''[[Emma (romaani)|Emma]]'' (1815).<ref name="eb" />
 
Austenin romaanit nousivat lukijoiden suosioon. Kriitikot kehuivat niiden moraalia ja viihdyttävyyttä, luonnekuvauksia ja kotikuvausten realismia. Austen jatkoi sairastumisesta huolimatta ahkeraa kirjoittamista, ja seuraavina vuosinahäneltä julkaistiin vielä postuumisti romaanit ''[[Viisasteleva sydän]]'' (1817) ja ''[[Neito vanhassa linnassa]]'' (1817). Austen kuoli 18. heinäkuuta 1817. Hänen viimeinen romaaninsa ''[[Leikkiä ja totta]]'' jäi kesken.<ref name="eb" />
 
Austen julkaisi kaikki teoksensa nimettömänä; esimerkiksi ''Järki ja tunteet'' -romaanin tekijäksi ilmoitettiin "by a Lady", ja ''Ylpeyden ja ennakkoluulon'' tekijäksi "''Järki ja tunteet'' -romaanin tekijä". Kirjailijan henkilöllisyys alkoi paljastua vasta hänen uransa lopulla, kun Henry-veli kertoi siskonsa kirjailijantyöstä.<ref>Pyrhönen 2014, s. 32.</ref>
Jane Austen sairasteli viimeistet kaksi elinvuottaan, mutta kuolemaan johtanutta sairautta ei varmuudella ole tunnistettu. Oireiden perusteella kuolinsyynä on yleisimmin pidetty [[Addisonin tauti]]a, mutta myös [[Hodgkinin tauti]]a, vatsasyöpää, lehmänmaidosta tarttunutta [[tuberkuloosi]]a ja arsenikkimyrkytystä on ehdotettu kuolinsyyksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.washingtonpost.com/news/morning-mix/wp/2017/03/13/was-jane-austen-poisoned-new-evidence-about-the-writers-weakened-eyes-raises-questions/?utm_term=.ed23aaa39e41 | Nimeke = Was Jane Austen poisoned? New evidence about the writer’s weakened eyes raises questions. | Tekijä = Ben Guarino | Ajankohta = 13.3.2017 | Julkaisu = The Washington Post | Viitattu = 13.9.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/likainen_maito_saattoi_olla_jane_austenin_kuolisyy/1230093 | Nimeke = Likainen maito saattoi olla Jane Austenin kuolisyy | Tekijä = | Selite = Kulttuuri, alkuperäinen lähde AFP | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.12.2009, päivitetty 29.5.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 11.12.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/books/2009/dec/01/jane-austen-tuberculosis-death | Nimeke = Cause of Jane Austen’s death not universally acknowledged | Tekijä = Boycott, Owen | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 1.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Guardian Media Group | Viitattu = 1.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
===Kuolema===
Jane Austen sairastelikuoli 18. heinäkuuta 1817. Hän oli sairastellut viimeistetviimeiset kaksi elinvuottaan, mutta kuolemaan johtanutta sairautta ei varmuudella ole tunnistettu. Oireiden perusteella kuolinsyynä on yleisimmin pidetty [[Addisonin tauti]]a, mutta myös [[Hodgkinin tauti]]a, vatsasyöpää, lehmänmaidosta tarttunutta [[tuberkuloosi]]a ja arsenikkimyrkytystä on ehdotettu kuolinsyyksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.washingtonpost.com/news/morning-mix/wp/2017/03/13/was-jane-austen-poisoned-new-evidence-about-the-writers-weakened-eyes-raises-questions/?utm_term=.ed23aaa39e41 | Nimeke = Was Jane Austen poisoned? New evidence about the writer’s weakened eyes raises questions. | Tekijä = Ben Guarino | Ajankohta = 13.3.2017 | Julkaisu = The Washington Post | Viitattu = 13.9.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/likainen_maito_saattoi_olla_jane_austenin_kuolisyy/1230093 | Nimeke = Likainen maito saattoi olla Jane Austenin kuolisyy | Tekijä = | Selite = Kulttuuri, alkuperäinen lähde AFP | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.12.2009, päivitetty 29.5.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 11.12.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/books/2009/dec/01/jane-austen-tuberculosis-death | Nimeke = Cause of Jane Austen’s death not universally acknowledged | Tekijä = Boycott, Owen | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 1.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Guardian Media Group | Viitattu = 1.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Austenin kuoleman jälkeen hänen sisarensa Cassandra tuhosi suuren osan hänen kirjoittamistaan yksityiskirjeistä. Nykypäivään on säilynyt yli 160&nbsp;kirjettä, joista monet on osoitettu Cassandralle. Varhaisin kirje on vuodelta 1795.
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pyrhönen, Heta | Nimeke = Jane Austen aikalaisemme | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Avain | Vuosi = 2014 | Tunniste = ISBN 978-952-30402-1-2}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
* {{Kirjaviite | Tekijä = Johnson, Claudia L. | Nimeke = Jane Austen’s Cults and Cultures | Julkaisija = The University of Chicago Press | Julkaisupaikka = Chicago | Vuosi = 2012 | Isbn=978-022-64020-3-1 | Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Mullan, John | Nimeke = What Matters in Jane Austen? Twenty Crucial Puzzles Solved | Julkaisija = Bloomsbury Press | Julkaisupaikka = New York | Vuosi = 2012 | Isbn = 978-162-04004-1-8 | Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pyrhönen, Heta | Nimeke = Jane Austen aikalaisemme | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Avain | Vuosi = 2014 | Tunniste = ISBN 978-952-30402-1-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Shields, Carol | Nimeke = Jane Austen | Selite = (Jane Austen, 2001.) Suomentanut Maria Lyytikäinen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ajatus | Vuosi = 2006 | Isbn = 951-20711-0-X}}
* Tapola, Päivi: Ylpeys ja ennakkoluulo. Teoksessa {{Kirjaviite| Tekijä = Päivi Tapola | Nimike = Äitini puutarhassa: Polkuja naiskirjallisuuteen | Julkaisija = Kääntöpiiri/Like | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2002 | Isbn = 951-89896-1-3}}
62 668

muokkausta