Ero sivun ”Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia” versioiden välillä

Elokuvan oli alun perin tarkoitus olla [[Peter George]]n romaaniin ''Red Alert'' perustuva vakava draama. Kubrick kuitenkin muutti käsikirjoitusvaiheessa elokuvan tyylilajin [[satiiri]]ksi ja mustaksi komediaksi. Tällöin elokuvaan muun muassa kehitettiin tohtori Outolemmen hahmo ja roolihahmoille annettiin kaksimieliset nimet: presidentti Merkin Muffleyn etu- ja sukunimi ovat slangi-ilmauksia naisen sukuelimelle, kenraali Jack D. Ripperin nimen takana on viktoriaaninen seksuaalimurhaaja ”Jack the Ripper” eli [[Viiltäjä-Jack]] ja niin edelleen. Tohtori Outolemmen alkuperäinen nimi on elokuvan mukaan ''Merkwürdigliebe'' eli suoraan käännettynä ”Outolempi”. Elokuva loppui alun perin mykkäkomedioiden tyyliseen piirakkasotaan Sotahuoneessa, mutta Kubrick leikkasi kohtauksen pois, koska katsoi sen olevan liian farssimainen muuhun elokuvaan nähden. Tilalle tuli tohtori Outolemmen loppupuhe, jonka Peter Sellers pitkälti improvisoi.

 

 

Elokuvassa on nähty myös [[Toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] liittyvää ironiaa: [[natsi-Saksa]]n toisessa maailmansodassa kukistaneet mahtivaltiot tuhoavat toinen toisensa, ja tilanteen pelastajaksi nousee vanha natsitiedemies, jonka suunnitelmat ovat kuin suoraan [[Adolf Hitler|Hitlerin]] suusta (hengissä pysyminen ja suvunjatkaminen sallitaan vain ihmiskunnan parhaimmistolle). Kun tohtori Outolempi selostaa suunnitelmaansa, hänen tahdottomasti toimiva oikea kätensä alkaa tehdä natsitervehdyksiä ja hän kutsuu useasti vahingossa presidenttiä ”mein Führeriksi”. Lopulta hän nousee pyörätuolistaan ja ottaa muutaman askeleen huutaen "”''Mein führer, minä osaan kävellä!''”.