Ero sivun ”Ohjelmointi” versioiden välillä

[[Tietojenkäsittelytiede]] kehittyi vähitellen kypsäksi tieteenalaksi. 1960-luvun alkupuolella esitelty [[ALGOL]] jäi hallitsevaksi ohjelmointikielityypiksi ongelmien ratkaisuun pyrkivään [[algoritmi]]seen eli [[proseduraalinen ohjelmointi|proseduraaliseen]] ohjelmointiin. Algol-perinnettä ylläpitivät siitä kehitetyt kielet kuten [[Pascal (ohjelmointikieli)|Pascal]] ja [[C (ohjelmointikieli)|C]]. Tämäntyyppistä ohjelmointia leimaavat hyppyjen korvaaminen toistorakenteilla, nimetyt ja parametrisoidut ohjelmanosat eli [[aliohjelma]]t [[muuttuja (ohjelmointi)|muuttujien]] vaikutusalueen rajoittaminen ja peittäminen sekä muuttujien [[Tyyppijärjestelmä#Staattinen vs. dynaaminen tyypitys|staattinen tyypitys]] (käännöksessä esimerkiksi tarkastetaan, ettei tuotetulla ohjelmalla voi sijoittaa kokonaisluvuksi määriteltyyn muuttujaan merkkijonoa). Tärkeää on myös kielen kääntämisen yksinkertaistaminen tekemällä kieli soveltuvaksi erilliseen selaus- ja jäsentämisvaiheeseen.