Ero sivun ”Lento-osasto Kuhlmey” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lento-osaston vahvuus: Täsmennin tietoja. Lähteenä käytetty Hannu Valtosen kirjaa "Luftwaffen pohjoinen siipi" (1997). Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Lento-osasto Suomessa: Täsmennys: lisää mm vertailevaa tutkimustietoa. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 20:
Hyökkäyksen alettua 9. kesäkuuta 1944 [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|marsalkka Mannerheim]] pyysi [[natsi-Saksa|Saksalta]] lisäapua. [[Adolf Hitler]] lähetti osaston [[Suomi|Suomeen]] 12. kesäkuuta. Se saapui [[Immolan lentokenttä|Immolan lentokentälle]] 17. kesäkuuta, jonka jälkeen kenttä oli kokonaan osaston käytössä. Osasto teki 1 242 taistelulentoa ja pudotti 577 tonnia pommeja.<ref>http://www.raja.fi/rvl/k-sr/home.nsf/pages/7FD2428D777510FCC2256FF1003AC2A1?opendocument Immolan alueen historiaa. (viitattu 1.8.2012)</ref> Se tuhosi 151 vihollisen konetta, vähintään 200 [[panssarivaunu]]a sekä kymmeniä siltoja ja huoltokuljetuksia <ref name=":0" />. 23 osaston lentäjää kuoli ja 24 haavoittui taisteluissa. Osasto menetti taistelutoiminnassa 27 konetta. [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] lisänä osasto kaksinkertaisti hävittäjävahvuuden [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] ja auttoi siten haastamaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[ilmaherruus|ilmaherruuden]]. Immolassa olonsa aikana osasto teki myös muutaman sotalennon [[Viro]]on [[Narva]]n rintamalle.
Venäläistutkijoiden tekemät yleiset tutkimukset ilmahyökkäysten vaikutuksista eri rintamayhteenotoissa olivat antaneet syyn suhtautua Osasto Kuhlmeyn väitteisiin esimerkiksi panssarivaunujen tuhoamisista hyvinkin kriittisesti. Nämät tutkimukset, koottuna sekä itä- että länsirintamalta, ovat osoittaneet että maataisteluosastojen väitteet tuhotuista vihollisen panssarivaunumääristä paljastuivat kriittisissä tutkimuksissa vahvasti liioitelluiksi. On esitetty kriittinen arvio että vain 2% itärintaman panssarivaunujen tuhoutumisista aiheutui ilmahyökkäyksistä. Lentäjien väitteiden ja todellisuudessa ilmahyökkäyksissä tuhottujen panssarivaunujen määrän välillä näytää olleen valtava kuilu.
Osasto Kuhlmey suoritti Kannaksella vain 1/10 noista lentomääristä (2 690). <ref>http://www.operationbarbarossa.net/combat-aircraft-versus-armour-in-wwii/</ref>
Osasto Kuhlmeyhin kuuluneen hävittäjäosaston (Stab./JG54, 4./JG54 ja 5./JG54) ilmavoittoväitteistä (n.120) on osaston toimintaan perehtynyt Hannu Valtonen todennut vuonna 1997:
"Uudempi tutkimus tulee luultavasti suhtautumaan ilmavoittoilmoituksiin jakamalla luvuin noin kolmella."
Neuvostoarkistojen perusteella esim 9.6-30.6.44 Leningradin Rintaman tappiot olivat: 89 hävittäjien pudottamaa, 35 ilmatorjunnan pudottamaa ja 36 kadonnutta. Itämeren Laivaston Ilmavoimien tappiot olivat 48 lentokonetta mutta käsittää kesäkuun lisäksi myös heinäkuun ja Baltian alueella tapahtuneet menetykset. Suomalaisten lentäjien ja Osasto Kuhlmeyn lentäjien ilmavoittoväittet ajalta 9.-30.6.44 olivat sen sijaan 397. Hävittäjälentäjien ilmavoittoväitteet olivat varsin tyyppillisesti 2-3 suuremmat kuin mitä pudotuksia oikeasti oli.
Neuvostoarkistojen avautuminen 2010-luvulla ei ole ainoastaan varmistanut Osasto Kuhlmeyn raportoiman pommitustoiminnan vihollisen selustassa oikeaksi, vaan se on ylittänyt Suomessa aikaisemmin tehdyt arviot sen aikaansaamista tuhoista. Näitä tietoja ei ollut aikaisemmin varmistettavissa mm.venäläisten reservien ja rintamalle toimituksen alaisissa kolonnissa tuhottujen panssarivaunujen osalta, jotka eivät olleet vielä merkitty taisteluvahvuuteen. Täten Osasto Kuhlmeyn tuki Kannaksen torjuntataisteluissa sen viiden viikon komennuskauden aikana voidaan todeta erityisen merkittäväksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.youtube.com/watch?v=oR4UWY9zJ4s|nimeke=Lento-osasto Kuhlmey - Tuntematon ratkaisija|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Pääosa osastosta poistui Suomesta 23. heinäkuuta, mutta I/SG 5 jäi maahan 13. elokuuta asti.
| |||