Ero sivun ”Skorpionit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 62.121.55.194 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon.
p ssa
Rivi 39:
Skorpionien rakenne on ryhmälle tunnusomainen. Keskeisiä piirteitä ovat kaksi pihtijäsentä ('''4''' ''pedipal'') ja häntä ('''3''' ''metosoma''). Pedipalin pihtiosa on tieteelliseltä nimeltään '''7''' ''chela'', jossa on liikkumaton osa '''9''' ''tibia'' ja liikkuva osa '''8''' ''tarsus''. Hännän päässä ('''11''' ''telson'') on kaksi myrkkyrauhasta ja piikki ('''10''' ''aculeus'').
 
Skorpionin ruumis on hämähäkkieläimille tyypilliseen tapaan kaksiosainen. Etuosaa ('''1''' ''prosoma'' tai ''cephalothorax'') peittää [[kitiini]]nen kilpi. Prosomassa sijaitsee yleensä 8 silmää, jotka ovat kolmessäkolmessa ryhmässä, 2 ylimpänä ja 2-5 etureunan molemmilla sivuilla. Pedipalien välissä ovat [[Leukakoukulliset|leukakoukut]] ('''6''' ''chelicerae''). Skorpionin 3–4 jalkaparia alkavat etuosan alta. Jalkojen ('''5''') päässä on kynnet. Ruumiin takaosaa ('''2''' ''mesosoma'' tai ''abdomen'') peittää kitiininen kilpi. Mesosomassa ovat mm. [[lehtikeuhkot]] ja mesosoman alapinnalla ovat vain skorpioneilla tavattavat maahan asti ulottuvat kampamaiset [[pektiinielin|pektiinielimet]] ('''12''' ''pectine'').
 
Skorpionien pituus häntä mukaan lukien vaihtelee 1–18 senttimetrin välillä, naaraat ovat yleensä koiraita kookkaampia ja lyhythäntäisempiä. [[Afrikka|Afrikassa]] ja [[Aasia]]ssa esiintyvä [[keisariskorpioni]] (''Pandinus imperator'') kuuluu kookkaimpiin nykyisin eläviin skorpioneihin.