Ero sivun ”Suomen Valtakunnan Urheiluliitto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→SVUL:n liittovaltuuston puheenjohtajat: Lisäyksiä |
Api (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 16:
=== Toiminta itsenäisessä Suomessa sotien välisenä aikana ===
==== Suomalaisen urheilun järjestökentän kahtiajako ====
Suomen itsenäistymistä seurannut kansalaissota vaikutti suomalaiseen urheiluelämään ratkaisevasti – se jakoi suomalaisen urheiluliikkeen kahtia so. porvarillisiin, jotka toimivat edelleen SVUL:n alaisuudessa ja kapinallisiin punaisiin, joiden osallistuminen SVUL:n toimintaan pyrittiin estämään [[Suomen sisällissota|kansalaissodan]] päätyttyä.
Työväen urheilu irtautui SVUL:stä vuonna 1919, kun perustettiin [[Suomen Työväen Urheiluliitto|Työväen Urheiluliitto]], ja Suomen urheilu jakautui liittotasolla kahtia. Vuonna 1917 SVUL:ssä oli ollut 43 000 jäsentä, mutta TUL:n perustamisen jälkeen enää 22 000 jäsentä. Jatkossa SVUL kasvoi kuitenkin nopeasti TUL:ia suuremmaksi. SVUL:n ja TUL:n välit olivat rikkonaiset pitkään. Siinä missä ruotsinkieliset saatiin ”ruotuun”, TUL ei suostunut mihinkään yhteistyöhön. Se johti siihen, että TUL:n urheilijat eivät osallistuneet muun muassa [[Olympialaiset|olympialaisiin]] vaan 1920- ja 1930-luvuilla järjestettiin niin sanottuja [[työläisolympialaiset|työläisolympialaisia]]. Vasta kun Suomelle myönnetyt [[Kesäolympialaiset 1940|vuoden 1940 kesäolympialaiset]] lähestyivät, saatiin vuonna 1939 jonkinlaista sopua aikaiseksi. Vaikka kotikisat eivät toteutuneetkaan, solmivat SVUL ja TUL yhteistyösopimuksen elokuussa 1940. TUL:n urheilijat osallistuivat ensimmäisen kerran olympialaisiin vihdoin vuonna 1948 [[Kesäolympialaiset 1948|Lontoon kisoissa]].
Rivi 27:
Vaikka SVUL:n puolella oli aluksi epäilyksiä hajaannuksesta, tilanne kehittyi luottamukselliseksi järjestöjen välillä. Sujeluskuntien johtajakasvatus, kilpailutoiminta ja yleinen koulutus tukivat välillisesti myös SVUL:n toimintaa. Vallitsi siis eräänlainen personaaliunioni järjestöjen välillä. Suojeluskuntien liikuntakasvatukseen kuuluivat voimistelu, hiihto, pesäpalloilu, murtomaajuoksu, suunnistus ja poikaurheilu.<ref name="SVUL60-10"/>
Naisten maapuolustushenkisen [[Lotta Svärd]]-järjestö perustettiin 1919. Aluksi naisjärjestön liikuntaasiat olivat järjestäytymättömiä, mutta vuodesta 1924 lähtien otettiin käyttöön hiihto- ja kävelykuntoisuusmerkit. Myöhemmin liikntatoimintaan liitettiin voimistelu, pesäpalloilu, yleisurheilu ja soutu. Lotta Svärd-järjestön työ naisten liikuntakulttuurin hyvöksi oli ennen kaikkea harrastusta herättävää eli aktiviisuus koitui SVUL:n hyvääksi.<ref name="SVUL60-10"/>
==== Menestystä olympialaisissa, mutta osallistuminen kyseenalaistetaan ====
| |||