Ero sivun ”Struven ketju” versioiden välillä

Useimmat Struven pisteistä merkittiin maastoon metallilaatoilla. 1880-luvulla Suomessa heräsi ajatus Struven pisteiden käyttämisestä Suomen omissa kartoitustöissä. Kun ei tiedetty, olivatko yli 50 vuotta aiemmin maastoon tehdyt merkinnät säilyneet, päätettiin selvittää asia. Vuosina 1886 ja 1888 ylioppilas (myöhemmin teknillisen korkeakoulun ensimmäinen maanmittauksen professori) [[Alfred Petrelius]] teki kaksi tutkimusmatkaa, joiden tarkoituksena oli löytää mahdollisimman moni Struven pisteistä. Kaikkiaan 64:stä Suomen osuudella maastoon merkitystä pisteestä hän löysi 52 ja parin muun pisteen sijainnin pystyi muutoin paikallistamaan. Löytyneet merkit suojattiin kivistä muuratulla päällysrakenteella. Vuonna 1913 Teknisen korkeakoulun geodesian assistentti K.H. Mannermaa teki Petreliuksen esimerkkiä seuraten vastaavan tutkimusmatkan Struven Suomen Lapin pisteille.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Venäjän Suomi-kuva – Venäjä Suomen kartoittajana 1710–1942 | Vuosi =2014 | Tekijä =Strang, Jan | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Antiikki-Kirja | Selite = – Kirjan sivut 126–129 ja 210 | Isbn =978-951-98135-1-6 }} (16.1.2017 lisätyn ''Struven ketju Suomessa'' -kappaleen lähde).</ref>