Ero sivun ”Soukka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Historia-osio siirretty oikealle paikalle. |
Wp:n käytäntö: ensin maantiede (ja ilmasto), sitten historia. Ks. esim. artikkelit Suomi, Espoo, Ruotsi (lupaava artikkeli). Yhteiskunta (historia→väestö→talous jne) tulee tällöin perättäisiin kappaleisiin. |
||
Rivi 21:
'''Soukka''' ({{k-sv|Sökö}}) on [[Espoo]]n 33. [[kaupunginosa]] Lounais-Espoossa [[Suur-Espoonlahti|Suur-Espoonlahden]] alueella. Noin kahdeksan tuhannen asukkaan Soukka on ilmeeltään heterogeeninen: kaupunginosan pohjoisosassa on [[Lähiöt Suomessa|kerrostalolähiö]] ostoskeskuksineen, eteläosa on [[pientalo]]valtaista ja verraten [[metsä]]istä. Siellä sijaitsee muun muassa [[Kasavuori (Soukka)|Kasavuori]], jonka kalliotopografia on erittäin voimakas.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 - Esbo stad (pdf) | Nimeke = Liite 2 / 6.12. | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref> Soukka on vanhaa [[Maankohoaminen|maankohoamisaluetta]]. [[Veiksel-jääkausi|Viimeisen jääkauden]] jälkeen alue oli kokonaan merenpinnan alapuolella. Soukan korkeuserot ovat melko suuria, joten sen matalimmat alueet olivat merenpohjaa vielä tuhansia vuosia sen jälkeen kun korkeimmat kalliot olivat kohonneet [[Luoto (saari)|luodoiksi]] ja [[saari]]ksi.
== Historia ==▼
Soukka on [[Espoo]]n vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta [[rautakausi|rautakaudelta]]. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt [[pronssikausi|pronssikauden]] hautaröykkiöitä.▼
Soukan nimi on alun perin ennen [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalaisten tuloa]] alueelle ollut ''Soukko.''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=127|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran [[1540]] – kirjoitusmuotona ''Soijckoby''. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin ''Sökö''. Maanmittaushallitus (nyk. [[Maanmittauslaitos]]) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna [[1965]].[[Tiedosto:Soko2.jpg|left|thumb|200px|Soukan Övergård, joka on antanut Yläkartanontielle nimen.]][[1590-luku|1590-luvulla]] Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskolla oli [[Helsinki|Helsingin]] edustalle ryhdytty rakentamaan [[Viapori]]n linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla, jolloin [[Espoonlahti|Espoonlahden]] pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.▼
[[1870-luku|1870-luvulla]] Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui [[1930-luku|1930-luvun]] alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.▼
== Maantiede ==
Rivi 52 ⟶ 45:
Soukan itäosassa Suinonsalmessa sijaitsee [[Hanikan luontopolku]]; Hanikka on mäntyvaltaista kallioaluetta. Yli 40 metrin korkeuteen kohoava [[Kasavuori (Soukka)|Kasavuori]] puolestaan sijaitsee Soukan länsiosassa. Se on pitkälti harvamäntyistä kangasta ja silokalliota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 6.12. KASAVUORI, SOUKKA | Tekijä = Petrell, Liidia | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 34/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref> Kasavuori on erinomainen näköalapaikka ja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = Espoonlahti, merellinen kaupunginosa - Asko Vuorinen
| Nimeke = Kasavuori | Tekijä = Vuorinen, Asko | Ajankohta = 29.9.2016 | Julkaisu = Espoonlahti - Merellinen kaupunginosa / pdf-sivu 84/97 | Viitattu = 6.4.2017 }}</ref> [[Litorinameri|Litorinameren]] aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä [[Keskiaika|keskiajan]] lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta [[Neva (suotyyppi)|nevaa]], alueella on myös [[Luhta|tervaleppäluhtaa]] sekä saniais- ja lehtokorpea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Retkelle_luontoon/Espoon_luontokohteet/418_Hanikan_luontopolku_419_Kaitalahti_4(12211) | Nimeke = 4.21 Mätäjärvi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Espoo.fi | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://docplayer.fi/512129-Espoon-arvokkaat-geologiset-kohteet-2006.html | Nimeke = 10.17. MUINAISRANTA, SOUKKA | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 65/99 | Viitattu = 5.4.2017 }}</ref><ref name="Suvi"/>
▲== Historia ==
▲Soukka on [[Espoo]]n vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta [[rautakausi|rautakaudelta]]. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt [[pronssikausi|pronssikauden]] hautaröykkiöitä.
▲Soukan nimi on alun perin ennen [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalaisten tuloa]] alueelle ollut ''Soukko.''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=127|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran [[1540]] – kirjoitusmuotona ''Soijckoby''. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin ''Sökö''. Maanmittaushallitus (nyk. [[Maanmittauslaitos]]) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna [[1965]].[[Tiedosto:Soko2.jpg|left|thumb|200px|Soukan Övergård, joka on antanut Yläkartanontielle nimen.]][[1590-luku|1590-luvulla]] Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. [[1700-luku|1700-luvun]] jälkipuoliskolla oli [[Helsinki|Helsingin]] edustalle ryhdytty rakentamaan [[Viapori]]n linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla, jolloin [[Espoonlahti|Espoonlahden]] pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.
▲[[1870-luku|1870-luvulla]] Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui [[1930-luku|1930-luvun]] alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.
== Lähiön synty ==
| |||