Wikipedia

Ero sivun ”Jussi Parviainen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Gavdos (keskustelu | muokkaukset)
20 muokkausta
Lisätty viite ja korjattu vuosiluku.
Kirjoitettu alku kokonaan uusiksi niin, että kieli on säällistä ja sisältö oleellista sekä wikipediatyylilajissa ja perustuu todennettaviin lähteisiin.
Rivi 1:
{{Korjattava/kieli}}
[[Tiedosto:Jussi Parviainen.jpg|thumb|Jussi Parviainen huhtikuussa 2011.]]
'''Jussi Tapani Parviainen''' (s. [[15. elokuuta]] [[1955]] [[Kuhmo]]) on suomalainen [[näytelmäkirjailija]], [[käsikirjoittaja]], [[dramaturgi]], [[ohjaaja]] ja tuottaja.<ref name="Elävä arkisto">{{Verkkoviite |Nimeke=Jussi Parviaisen metodi |Ajankohta=26.9.2011 |Tekijä=Matilainen Ville |Sivusto=Elävä arkisto |Julkaisija=[[Yleisradio|Yle]] |Osoite=http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/jussi_parviaisen_metodi_72190.html}}</ref> NuoruutensaNuoruudessaan ennenParviainen teatterikouluaosallistui jehovantodistajien toimintaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/jussi-parviainen-han-henkilokuvassa-pidan-totuuden-rajalla-kiikkumisesta/|nimeke=Jussi Parviainen vietti urheilun parissa SMHän-tasolla,henkilökuvassa: pienen"Pidän kotipaikkakuntansatotuuden kirjastossarajalla jakiikkumisesta" eri- uskonnollistenSuomenkuvalehti.fi|julkaisu=Suomenkuvalehti.fi|ajankohta=2011-09-20|viitattu=2017-09-05|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> yhteisöjenSuhde piirissä.uskontoon on NuorenParviaisen miehentuotannon uskonnollistentoistuva kokemustenteema.<ref pohjaltaname=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005348010.html|nimeke=Jussi Parviainen kirjoittisaarnasi 17tulisieluisesti vuotiaanaJehovan näytelmäntodistajille, "Enkäpumppasi minäitsensä enäähormoneilla tunnelihaksikkaaksi teitä",ja jokaputosi perustuinopeasti Matteuksensuosionsa evankeliumiin,huipulta ja– voittinyt tällähän Kouvolassaon javalmis Kuusankoskellapalaamaan pidetynjulkisuuteen nuortenJeesuksena|julkaisu=Helsingin taidetapahtuman teatteripalkinnon.Sanomat|ajankohta=2017-09-02|viitattu=2017-09-05|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
Parviainen opiskeli vuosina 1977–81 [[Teatterikoulu]]ssa, [[Helsinki|Helsingissä]] suorittaen dramaturgian pääopintojen ohessa myös näyttelijä- ja ohjaajatyön opintoja sekä opintoja [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisen korkeakoulun]] elokuvataiteen laitoksella, jonka aikana hän toimi myös samanaikaisesti [[dramaturgia]]n opettajana. Humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto 1981. Teatteritaiteiden maisteri 2003, Dramaturgian laitos, TEAK, Helsinki. Lisäksi Parviainen on suorittanut opintoja eri tiedekunnissa mm. kasvatustieteestä, psykologiasta, sosiologiasta ja teologiasta. Vuodesta 2004 alkaen Parviainen valmistanut väitöskirjaansa Lapin yliopistoon apprioriteetin kommunikoimisesta näyttämöllä ja kirkkoa synteettisen apprioriteetin konstituuttina, ja toiminut dramaturgian tutkijana, sekä vuodesta 2008 alkaen valmistanut magnum-kokoomateosta "Jeesuksen menestystarina" multimediataideteokseksi ja teatteripedagokiikkansa näyttämötoteutukseksi, mikä on myös uuden väitöskirjansa aihe.
 
Teatterikorkeakoulun "suuren murroksen" aikana Parviainen toimi dramaturgian lehtorina vuosina 1983–86 "Turkan–Parviaisen kautena", jolloin hänen assistenttinaan toimi tunnettu suomalainen sanoittaja ja kirjailija [[Jukka Virtanen]] sekä hänen oppilainaan olivat mm. [[Timo Harakka]], [[Esa Kirkkopelto]], [[Riikka Ala-Harja]], [[Laura Ruohonen]] [[Antti Hietala]] , [[Atro Kahiluoto]] , [[Jari Halonen]], [[Erik Söderblom]], [[Juha Hemánus]], ja lopussa teatterikoulun NOD-laitosten johtajana sekä näyttelijätyönlaitoksen professorina soveltaen omaa pedagogiikkaa, jossa leimallista oli psykofyysinen painotus ja esitysten valmistamiseen suuntautunut kokonaisvaltainen teatteripedagogia. Tämä sisälsi dramaturgian ja kirjoittamisen opettamisen sekä esitysten valmistamisen myös näyttelijäopiskelijoille. Parviaisen opintoryhmään kuului yli puolet näyttelijä-, dramaturgia- ja ohjaajatyön oppilaista. Psykofyysinen painotus tuli suomalaiseen teatteriin Jumalan rakastaja -näytelmän sisällöstä ja näyttämöllepanosta. Parviainen korosti näyttämökielessä olevan toiminnan kuvausta, kuten verbien painottamista, ja tunnemuistin kehittämistä näyttelijän työkaluna. Oleellista oli näyttelijän kyky nähdä esittämänsä asia näkynä, jota tämä kuvasi mahdollisimman autenttisesti. Parviaisen metodin pääsisältönä oli näyttelijäapparaatin kehittäminen malliksi pitkälle harjoitetusta ihmisestä, joka kykenisi kommunikoimaan itse kirjoittamansa arvokkaamman ja merkityksellisemmän todellisuuden sekä luomaan näin uutta todellisuutta ja synnyttämään olemassaoloa, joka olisi arvokkaampaa kuin siihen asti eletty elämä.  
 
Jussi Parviainen aloitti opinnot [[Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu|Teatterikorkeakoulussa]] 1977. Hänen merkittävimmät kirjoittamansa näytelmät olivat vuonna 1982 [[Ylioppilasteatteri|Ylioppilasteatterissa]] esitetty Diletantti, Jumalan rakastaja, joka tuli ensi-iltaan [[Ryhmäteatteri|Ryhmäteatterissa]] vuonna 1983, sekä Valtakunta, jota esitettiin [[Intimiteatteri|Intiimiteatterissa]] seuraavana vuonna.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://tyylit.fi/yleinen/jussi-parviainen-ennen-ja-nyt-harmagedon-jumalan-rakastaja-2013|nimeke=Jussi Parviainen ennen ja nyt - Harmagedon & Jumalan Rakastaja 2013 — Tyylit.fi|julkaisu=Tyylit.fi|ajankohta=2014-08-14|viitattu=2017-09-05|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Teokset ovat luonteeltaan avainnäytelmiä ja kertovat Juska Paarma -nimisestä hahmosta.<ref name=":1" /> Parviainen toimi Teatterikorkeakoulussa myös dramaturgian lehtorina vuosina 1983–1986 [[Jouko Turkka|Jouko Turkan]] ollessa aluksi näyttelijätyön ja sittemmin dramaturgian professori.<ref name=":0" /> 
Parviaisen pedagoginen metodologia perustui [[:en:Konstantin_Stanislavsky|Konstantin Stanislavski]]<nowiki/>n, [[:en:Michael_Chekhov|Mihail Tsehovin]] ja [[:en:Tadashi_Suzuki|Tadashi Suzukin]] käytäntöihin sekä erityisesti [[Aristoteles|Aristoteleen]] draamakäsitykseen yhteisluentana Runousoppi, Nikomakhoksen etiikka ja Metafysiikka. 
 
Parviainen on toiminut myös esiintymiskonsulttina ja bloggaajana sekä kirjoittanut sketsejä televisiolle. [[Pekka Lehto]] ohjasi vuonna 1990 Parviaisen avioeroa käsittelevän dokumentaarisen elokuvan Yksinteoin. Sitä kävi elokuvateattereissa katsomassa 8000 henkilöä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kavi.fi/fi/elokuva/96404794-yksinteoin|nimeke=Yksinteoin.|julkaisu=KAVI|viitattu=2017-09-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>  
Parviainen oli koulun johtajana erityisen runsaasti mediassa esillä koulun murroksesta. Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden järjestämän [[Jumalan teatteri|Oulun tapauksen]] jälkeen Parviainen piti teatterikorkeakoulua vt. rehtori Marian Möllerin kanssa toimintakelpoisena ja opetustoimintaa mahdollisena virkavallan uhatessa sulkea teatterikorkeakoulun ovet. Parviaisen jouduttua jättämään koulun, hänen opetusryhmänsä ryhtyi lakkoon pedagogiaksi kelpaavan opetuksen loputtua. Opintoryhmään kuuluivat mm. [[Irina Krohn]], [[Leea Klemola]], [[Santeri Kinnunen]], [[Samuli Edelmann]], [[Jarkko Mikkola]], [[Outi Alanen]] ja [[Tiina Brännare|Tiina Brännäre]]. Leea Klemola kertoo [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] 50-vuotishaastattelussa, että "kun Parviaista alettiin savustaa ulos koulusta, suurin osa oppilaista linnoittautui koulun voimistelusaliin". Klemola "kertoo saaneensa todellista taideopetusta" juuri Parviaisen aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hs.fi/ihmiset/a1439521975457|nimeke = Näyttelijä-ohjaaja Leea Klemola ei viihdy Helsingin trendikahviloissa: "Tuntisin itseni turistiksi"|julkaisu = 15.8.2015|julkaisija = Helsingin Sanomat|viitattu = 25.12.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>  
 
== Ura (omia tuotantoja) ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Parviainen”