Versio 30. heinäkuuta 2016 kello 15.08 muokkaa Granum4 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 342 muokkausta lähteiden muotoilu ← Vanhempi muutos		Versio 5. syyskuuta 2017 kello 19.55 muokkaa kumoa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 91 947 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 9: Sarvivälke on kolmen [[molekyyli]]n [[isomorfinen]] sekoitus: [[kalsium]]-[[rauta]]-[[magnesium]]-[[silikaatti]], [[alumiini]]-rauta-magnesium-silikaatti ja rauta-magnesium-silikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös [[mangaani]]a, [[titaani]]a ja [[natrium]]ia. [[Fluoridi]] korvaa usein [[hydroksyyli]]n. Sarvivälkkeen yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)<sub>2-3</sub>(Mg,Fe,Al)<sub>5</sub>(Al,Si)<sub>8</sub>O<sub>22</sub>(OH,F)<sub>2</sub>, Suomen kallioperä -teos (1998) käyttää kemiallisen kaavan muotoa Ca<sub>2</sub>(Mg,Fe)<sub>4</sub>Al(Si<sub>7</sub>Al)O<sub>22</sub>(OH)<sub>2</sub>.<ref name="suomenkallioperä-Sanasto">{{Verkkoviite \| Osoite =http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/SANASTO.pdf \| Nimike= Kallioperägeologista sanastoa \| Tekijä = \| Ajankohta = 1998\| Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1, [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu] \| Julkaisija = Geologian seura \| Tiedostomuoto = pdf \| Viitattu = 19.7.2016\| Selite = sarvivälkkeen kemiallinen kaava teoksen sivuilla 368}}</ref> Sarvivälkkeen [[kovuus]] on 5-6, sen [[ominaispaino]] on 2,9 - 3,4, ja on. Sen [[lohkeavuus]]kulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein [[augiitti]]in ja [[biotiitti]]kiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät [[graniitti\|graniitissa]] ja [[charnockiitti\|charnockiitissa]]. [[Kide]]rakenteeltaan se on rakeista tai sälöistä. Sarvivälke on yleinen ainesosa monissa [[magmakivi]]ssä ja [[metamorfinen kivilaji\|metamorfisissa kivissä]], kuten graniitissa, [[syeniitti\|syeniitissä]], [[dioriitti\|~~dioriitissä~~dioriitissa]], [[gabro]]ssa, [[andesiitti\|andesiitissa]], [[gneissi]]ssä ja [[liuske]]essa. Se on [[amfiboliitti]]en päämineraali.<ref name="geologia.fi">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-40-22/metamorfisten-kivien-luokittelu\| Nimeke = Metamorfisten kivien luokittelu \| Tekijä = Mikko Turunen \| Julkaisu = geologia.fi-sivusto \| Julkaisija = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 19.7.2016\| Selite = }} </ref><ref name="suomenkallioperä-luku2">{{Verkkoviite \| Osoite =http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH2.pdf \| Nimike= Luku 2. Geologian peruskäsitteitä \| Tekijä = Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen \| Ajankohta = 1998\| Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1, [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu]\| Julkaisija = Geologian seura \| Tiedostomuoto = pdf \| Viitattu = 19.7.2016\| Selite = Metamorfiset kivet kappaleessa 2.7, teoksen sivuilla 56-64}}</ref><ref name="Retk-kiviopas">{{Verkkoviite \| Osoite =http://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas-hires.pdf \| Nimike= Retkeilijän kiviopas \| Tekijä = Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie\| Ajankohta = \| Julkaisu = ISBN 951-960-973-6 \| Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus \| Tiedostomuoto = pdf \| Viitattu = 19.7.2016\| Selite = s. 45, 46 ja erityisesti s. 67}}</ref> [[Hyvinkää]]n ja [[Karkkila]]n välisellä seudulla esiintyy yleisesti musta kivilajeja, joiden päämineraali on sarvivälke. Sarvivälkerikkaat kivet tunnetaan hyvinä [[kiuaskivi]]nä ja Hyvinkään mustia graniitteja louhittiin aiemmin rakennus- ja [[hautakivi]]ksi.<ref name="Retk-kiviopas"/><ref name="Maakuntakivi-Uusimaa"/>

Ero sivun ”Sarvivälke” versioiden välillä