Ero sivun ”Japanin kuplatalous” versioiden välillä

1 270 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
pari viitettä
(→‎Seuraukset: - lisätty luokka)
(pari viitettä)
[[Tiedosto:Japan's asset bubble.jpg|thumb|300px|Talouskuplan puhkeaminen. Sininen viiva kuvaa Japanin BKT:n prosenttimuutosta.]]
 
'''Japanin kuplatalous''' ({{k-ja|バブル景気|bubble keiki}}) tarkoittaa huimasti[[Japani]]n 1980-luvun lopun talouskehitystä, jossa kohoaviaedulliset maanlainat ja osakkeidenspekulaatio hintojajohtivat [[Japani]]ssaosake- vuosinaja kiinteistömarkkinoiden huimiin hinnannousuihin. Kuplan puhkeaminen [[1986]]&ndash;[[1990]]-luvun alussa toi mukanaan syvän laman.<ref Sename="EB" /> Japanin kuplatalous on yksi modernin taloustieteen kuuluisimmistatunnetuimmista [[talouskuplaTalouden hintakupla|talouskuplista]].
 
== Tausta ja kehitys ==
Toista maailmansotaa seuranneilla vuosikymmenillä Japani otti käyttöön tarkkoja tuontitariffeja ja käytäntöjä, joilla rohkaistiin kansalaisia säästämään tulojaan. Kun pankeissa oli enemmän rahaa, lainoja ja luottoa oli yhä helpompi saada, ja kun Japanilla oli suuri positiivinen kauppatase, [[jeni]]n arvo muihin valuuttoihin nähden kasvoi. Tämä salli japanilaisten yritysten investoida helpommin kuin kilpailijansa, mikä laski tavaroiden hintoja ja kasvatti kauppatasetta entisestään. Jenin arvon kasvaessa osakekaupoista tuli erittäin tuottoisia.
Tämä salli japanilaisten yritysten investoida helpommin kuin kilpailijansa, mikä laski tavaroiden hintoja ja kasvatti kauppatasetta entisestään. Jenin arvon kasvaessa osakekaupoista tuli erittäin tuottoisia.
 
Kuplatalouden alkuna pidetäänkin usein vuotta 1985, kun Japani ja viisi muuta maata allekirjoittivat [[Plaza-sopimus|Plaza-sopimuksen]] [[New York]]issa laskeakseen dollarin arvoa suhteessa jeniin.<ref name="JT" />
 
Kun rahaa oli runsaasti saatavilla investointeja varten, spekulaatiot kasvoivat arvopaperimarkkinoilla, erityisesti [[Tokion pörssi]]ssä, ja kiinteistömarkkinoilla. Asuntojen, osakkeiden ja [[joukkovelkakirja|joukkovelkakirjojen]] hinnat nousivat niin paljon, että yhdessä vaiheessa Japanin valtio laski liikkeelle 100 vuoden joukkovelkakirjoja. Lisäksi pankit antoivat yhä riskialttiimpia lainoja.
 
Kuplan huipulla väitettiin usein, että Tokion keisarillisen palatsin maa-alue oli yhtä arvokas tai arvokkaampi kuin koko [[Kalifornia]]n osavaltio. Japani sai uutta kansallista ylpeyttä ja itsevarmuutta uuden taloudellisen valtansa seurauksena, mikä näkyi esimerkiksi kirjoissa kuten [[Shintarō Ishihara]]n ja [[Akio Morita]]n ''[[NO to ieru Nihon]]'' ("Japani”Japani joka osaa sanoa ei"ei”). Monet olivat Japanin ulkopuolella huolissaan buumista, ja ulkomaalaiset havainnoijat kritisoivat tapahtumia. Esimerkiksi [[Michael Crichton]] kirjoitti Japanin taloudellisen vallan aiheuttamia ongelmia käsittelevän teoksensa ''[[Nouseva aurinko]]'' tähän aikaan.
 
== Kuplan huippu ja puhkeaminen ==
Kuplan huipulla huimasti kohonnut maan arvo nousi otsikoihin myös ulkomailla. [[Tokion keisarillinen palatsi|Keisarillisen palatsin]] maa-alueen sanottiin olevan [[Ranska]]a arvokkaampi, ja Tokion [[Ginza]]n kadulle pudonnut 10&nbsp;000 jenin seteli oli vähemmän arvokas kun sen peittämä maa. Kuplatalous lisäsi matkailua, kun rikkaat japanilaiset kävivät länsimaissa ostamassa luksustuotteita. Se toi myös Japaniin ulkomaalaisia, joko rikastumaan osakkeilla tai opettamalla englantia.<ref name="JT" />
Hinnat nousivat korkeimmiksi Tokion [[Ginza]]n alueella vuonna 1989, joissakin kohdissa yli 1,5 miljoonaan dollariin neliömetriltä, ja jäivät vain hieman alhaisemmiksi Tokion muilla alueilla. Vuoteen 2004 mennessä huippuluokan "A"-kiinteistö Tokion kauppa-alueella maksoi alle sadasosan 1980-luvun lopun huippuhinnoista ja Tokion asuinalueilla kymmenesosan huipusta. Tästä huolimatta kiinteistöjen hinnat olivat maailman korkeimpia. Noin 20 biljoonaa dollaria (vuoden 1999 kurssilla) katosi kiinteistömarkkinoiden ja Tokion pörssin romahtaessa.
 
Hinnat nousivat korkeimmiksi Tokion [[Ginza]]nGinzan alueella vuonna 1989, joissakin kohdissapaikoin yli 1,5 miljoonaan dollariin neliömetriltä, ja jäivät vain hieman alhaisemmiksi Tokion muilla alueilla. Vuoteen 2004 mennessä huippuluokan "A"-kiinteistö Tokion kauppa-alueella maksoi alle sadasosan 1980-luvun lopun huippuhinnoista ja Tokion asuinalueilla kymmenesosan huipusta. Tästä huolimatta kiinteistöjen hinnat olivat maailman korkeimpia. Noin 20 biljoonaa dollaria (vuoden 1999 kurssilla) katosi kiinteistömarkkinoiden ja Tokion pörssin romahtaessa.{{lähde}}
 
Koska Japanin taloutta ajoi eteenpäin uudelleeninvestointien suuri määrä, tämä romahdus tuntui erityisen voimakkaana. Investointeja tehtiin yhä enemmän maan ulkopuolelle, ja japanilaiset teollisuusyritykset menettivät paljon kilpailukyvystään. Kun japanilaisista tuotteista tuli ulkomailla vähemmän kilpailukykyisiä, alhainen kulutusaste alkoi haitata taloutta ja aiheutti [[deflaatio]]n.
 
== Seuraukset ==
Kiinteistökuplan luomisessa ja kasvattamisessa auttaneet helposti saatavat luotot pysyivät ongelmana useiden vuosien ajan, ja vielä vuonna 1997 pankit antoivat suuririskisiä lainoja. Luotto-ongelman korjaaminen tuli vielä vaikeammaksi, kun valtio alkoi tukea konkurssikypsiä pankkeja ja yhtiöitä, luoden useita "zombiyrityksiä"”zombiyrityksiä”.
 
Kuplan romahtaminenpuhkeaminen ({{k-ja|崩壊|Hōkaihōkai}}) tapahtui pikemminkin vähitellen kuin kertarysäyksellä. Sen jälkeistä aikaa kutsutaan Japanissa "[[menetetty vuosikymmen|menetetyksi vuosikymmeneksi]]" ({{k-ja|失われた10年|ushinawareta jūnen}}).
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
 
<ref name="EB">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.britannica.com/place/Japan/Economic-transformation#ref319789|Nimeke=Japan: The late 20th and early 21st centuries|Julkaisija=Encyclopædia Britannica|Luettu=5.9.2017}}</ref>
 
<ref name="JT">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.japantimes.co.jp/news/2009/01/06/reference/lessons-from-when-the-bubble-burst/|Tekijä=Johnston, Eric|Nimeke=Lessons from when the bubble burst|Julkaisija=The Japan Times|Luettu=5.9.2017}}</ref>
 
}}
Kuplan romahtaminen ({{k-ja|崩壊|Hōkai}}) tapahtui pikemminkin vähitellen kuin kertarysäyksellä. Sen jälkeistä aikaa kutsutaan Japanissa "[[menetetty vuosikymmen|menetetyksi vuosikymmeneksi]]" ({{k-ja|失われた10年|ushinawareta jūnen}}).
 
{{Käännös|:en:Japanese asset price bubble}}
20 942

muokkausta