Ero sivun ”Metsä” versioiden välillä

''[[Boreaalinen vyöhyke|Boreaaliset havumetsät]]'' eli ''kangasmetsät'' eli ''taiga'' muodostavat leveän vyöhykkeen poikki [[Kanada]]n, [[Pohjois-Aasia]]n ja [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois-Euroopan]]. Puuston muodostavat havupuut, kuten [[metsäkuusi|kuusi]], [[mänty]] ja [[lehtikuusi]], sekä jotkin lehtipuut kuten [[koivu]] ja [[haapa]]. Aluskasvillisuus koostuu pääasiassa [[varpu|varvuista]], [[sammal]]ista ja [[jäkälä|jäkälistä]]. Vuoristossa ja pohjoisrajalla kangasmetsät muuttuvat huonompikasvuisiksi ja lopulta puuttomaksi [[tundra]]- tai alppikasvillisuudeksi.

 

[[Suomen metsät]] on jaoteltu [[metsätyyppi|metsätyyppeihin]], joista tärkeimmät ovat (rehevimmästä karuimpaan): [[lehtometsä]], [[lehtomainen kangas]], [[tuore kangas]], [[kuivahko kangas]], [[kuiva kangas]] ja [[karukkokangas]]. Kutakin metsätyyppiä luonnehtivat tietyt opaskasvit. Lehdossa monet pitkävartiset ja mehevät ruohot ja saniaiset, lehtomaisella kankaalla [[käenkaali]], [[sananjalka]] ja sammalet, tuoreella [[mustikka]] ja sammalet, kuivalla [[puolukka]] ja jäkälät ja karukolla [[kanerva]] ja [[jäkälä]]t. Useat lintulajit ovat tyypillisiä tietyn metsätyypin metsässä, esimerkiksi [[mustapääkerttu]] lehdossa, [[hippiäinen]] tuoreella ja [[leppälintu]] karukossa.