Wikipedia

Ero sivun ”Juhana (Itävallan arkkiherttua)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisätty luokka
Tämä artikkeli -huomautus
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo vuosina 1782–1859 eläneestä arkkiherttuasta. Vuonna 1890 kadonnut [[Juhana (Itävallan arkkiherttua, s. 1852)|arkkiherttua Juhana]] on eri henkilö.}}
[[Tiedosto:Erzherzog Johann.jpg|thumb|Arkkiherttua Juhana, [[Ernst Kriehuber]]in litografia vuodelta 1848.]]
'''JohannJuhana''' (Juhana)''Johann Baptist Josef Fabian Sebastian'''; ([[20. tammikuuta]] [[1782]] [[Firenze]] – [[11. toukokuuta]] [[1859]] [[Graz]])<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbm/0022.html ''Nordisk familjebok'' (1910), s. 11] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 18.7.2013.</ref> oli [[Itävalta|Itävallan]] [[arkkiherttua]], joka toimi sotapäällikkönä [[Napoleonin sodat|Napoleonin sodissa]] ja vuonna 1848 lyhyen aikaa [[Frankfurtin kansalliskokous|Frankfurtin kansalliskokouksen]] valitsemana [[Saksa]]n sijaishallitsijana.
 
Juhanan isä oli [[Toscana]]nToscanan suurherttuakunta|Toscanan suurhettua]], sittemmin [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|pyhä saksalais-roomalainen keisari]] [[Leopold II (keisari)|Leopold II]]. Hänen äitinsä oli [[Espanja]]n prinsessa [[Maria Ludovica]]. Juhana sai syyskuussa 1800 komentoonsa kenraali [[Jean Victor Marie Moreau|Moreauta]] vastaan asetetun itävaltalais-baijerilaisen armeijan, mutta kärsi tappion 3. joulukuuta [[Hohenlindenin taistelu]]ssa. Vuoden 1805 sodan aikana hän oli [[Tiroli]]n alueen joukkojen komentajana. [[Viidennen liittokunnan sota|Vuoden 1809 sodan]] aikana Juhana saavutti [[Italia]]ssa voiton [[Sacilen taistelu]]ssa 16. huhtikuuta ja eteni joukkoineen kohti [[Verona]]a, mutta joutui perääntymään ja hävisi paluumatkalla 14. kesäkuuta [[Raabin taistelu]]n. Hän yritti tuoda joukkonsa veljensä [[Kaarle (Itävallan arkkiherttua)|Kaarlen]] avuksi [[Wagramin taistelu]]ssa, mutta saapui paikalle liian myöhään ja itävaltalaiset kärsivät tappion. Vuonna 1815 Juhana komensi reservijoukkoja [[Rein]]in yläjuoksulla ja valtasi [[Hüningen]]in.<ref name="NFB" />
 
Juhana oli pitkään epäsuosittu Itävallan hovissa saksalaissympatioidensa sekä ausseelaisen postimestarin tyttären [[Anna Plochl]]in kanssa 1827 solmimansa epäsäätyisen avioliiton vuoksi. Hän asusteli tämän vuoksi [[Steiermark]]issa, jossa pyrki edistämään henkistä ja taloudellista kehitystä. Hän perusti 1811 Graziin [[Joanneum]]ina tunnetun suuren oppilaitoksen. Juhana palasi yllättäen valtiolliseen elämään [[Euroopan hullu vuosi|vallankumousvuoden 1848]] aikana. Kapinointia Wienistä paennut keisari [[Ferdinand I (Itävalta)|Ferdinand I]] nimesi hänet 16. kesäkuuta sijaisekseen ja hän ryhtyi innolla purkamaan [[Klemens von Metternich|Metternichin]] poliittista järjestelmää. Juhana kuitenkin siirtyi 8. heinäkuuta [[Frankfurt am Main|Frankfurtiin]], jossa kokoontunut saksalaisvaltioiden kansalliskokous valitsi hänet 29. heinäkuuta Saksan sijaishallitsijaksi. Ajatus Saksan yhdistymisestä ei kuitenkaan sopinut yhteen Itävallan monikansaisen valtakunnan intressien kanssa, joten sijaishallitsijana Juhana oli paljolti sivussa tapahtumien kehityksestä Frankfurtissa. [[Preussi]]n ja Itävallan sovittua [[Saksan liitto|Saksan liiton]] uudistamisesta – ja sen ylimmän johdon antamisesta liittokomissiolle – Juhana erosi tehtävistään 20. joulukuuta 1849. Hän asui sen jälkeen Grazissa.<ref name="NFB" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhana_(Itävallan_arkkiherttua)”