Ero sivun ”Perämeri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
minuutti
+ olemassaolevalle tarinalle väliotsikoita; uupuu esim. tärkeimmät kaupungit ja meren merkitys taloudelle; kalastus, meritie/jäissäoloaika, tuulivoimalahankkeet, suurimmat teollisuuslaitokset (prosessivettä): ydinvoimalahanke, yms
Rivi 3:
[[Tiedosto:Bothnian Bay map-fi.png|300px|border|right|Perämeri.]]
 
'''Perämeri''', ({{k-sv|Bottenviken}}) on [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] pohjoisin osa. Se rajoittuu etelässä [[Merenkurkku|Merenkurkkuun]], ja sen pohjoisin kohta on [[Tornionjoki|Tornionjoen]] suistossa [[Tornio]]n–[[Haaparanta|Haaparannan]] alueella.{{Lähde|Onko?|4. syyskuuta 2017|vuosi=2017}} Perämereen laskee useita jokia sekä [[Ruotsi]]n että [[Suomi|Suomen]] puolelta. Suurimmat Perämereen laskevat joet ovat [[Tornionjoki]], Suomen pisin joki [[Kemijoki]] sekä [[Oulujoki]]. Ruotsin puolella mereen laskevat muun muassa [[Kalixjoki]] ja [[Luulajanjoki]]. Perämeri on lähes suolaton, sen pintaveden suolapitoisuus on vain noin 0,30–0,35 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.havet.nu/?d=42|nimeke = Fakta om Bottniska viken|julkaisu = Havet.nu|julkaisija = havet.nu|viitattu = 24.1.2016|tekijä = |ajankohta = |kieli = {{sv}}}}</ref>
 
==Hydrologiaa==
Perämeren suurin ja ainoa pysyvästi asutettu saari Suomen puolella on [[Hailuoto]]. Tärkeimmät satamat niin ikään Suomen puolella ovat [[Kemi]]n [[Kemin satama|Ajos]], [[Kokkola]]n [[Ykspihlaja]], [[Raahe|Raahen]] [[Raahen satama|satama]], [[Oulu]]n [[Oulun satama|Oritkari]] ja Tornion [[Röyttä]]. Ruotsin merkittävimmät satamat Perämeren rannikolla ovat [[Kainuu (taajama)|Kainuu]], [[Luulaja]], [[Piitime]] ja [[Skellefteå]]. Kemi–Oulu-välillä on 10 metrin syväväylä.
Perämeren valuma-alueen suuruus on 280&nbsp;100 neliökilometriä ja vesialueen laajuus 36&nbsp;800 neliökilometriä. Meren vesitilavuus 1&nbsp;490 kuutiokilometriä, keskisyvyys 40 metriä ja suurin syvyys 148 metriä<ref name="Life"/> (toisen lähteen mukaan 41 m ja 146 m<ref name="PhysOceoBalticSea"/>). Merialuetta etelässä rajaavan Merenkurkussa meren kynnyssyvyys on vain 25 metriä. Perämereen laskee keskimäärin 115 kuutiokilometriä makeaa vettä vuosittain. <ref name="Life"/>
 
Perämereen laskee useita jokia sekä [[Ruotsi]]n että [[Suomi|Suomen]] puolelta. Suurimmat Perämereen laskevat joet ovat [[Tornionjoki]], Suomen pisin joki [[Kemijoki]] sekä [[Oulujoki]]. Ruotsin puolella mereen laskevat muun muassa [[Kalixjoki]] ja [[Luulajanjoki]].<ref name="havet.nu"/> Keskimäärin Perämereen laskee 115 kuutiokilometriä makeaa vettä vuodessa. <ref name="Life"/> Perämeri on lähes suolaton, sen pintaveden suolapitoisuus on vain noin 0,30–0,35 prosenttia.<ref name="havet.nu">{{Verkkoviite|osoite = http://www.havet.nu/?d=42|nimeke = Fakta om Bottniska viken|julkaisu = Havet.nu|julkaisija = havet.nu|viitattu = 24.1.2016|tekijä = |ajankohta = |kieli = {{sv}}}}</ref>
Perämeren valuma-alueen suuruus on 280&nbsp;100 neliökilometriä ja vesialueen laajuus 36&nbsp;800 neliökilometriä. Meren vesitilavuus 1&nbsp;490 kuutiokilometriä, keskisyvyys 40 metriä ja suurin syvyys 148 metriä<ref name="Life"/> (toisen lähteen mukaan 41 m ja 146 m<ref name="PhysOceoBalticSea"/>). Merialuetta etelässä rajaavan Merenkurkussa meren kynnyssyvyys on vain 25 metriä. Perämereen laskee keskimäärin 115 kuutiokilometriä makeaa vettä vuosittain. <ref name="Life"/>
 
==Asutut saaret ja satamat==
Laajat hiekkasärkät ja -matalikot ovat Perämerelle ominaisia. Sellainen on muun muassa [[Haukipudas|Haukiputaan]] edustalla sijaitseva [[Suurhiekka]], jonne kaavaillaan tuulivoimala-aluetta. [[Santapankki]]-niminen saari sijaitsee laajan 1–2 metrin matalikon pohjoisreunalla.
Perämeren suurin ja ainoa pysyvästi asutettu saari Suomen puolella on [[Hailuoto]].
 
Perämeren suurin ja ainoa pysyvästi asutettu saari Suomen puolella on [[Hailuoto]]. Tärkeimmät satamat niin ikään Suomen puolella ovat [[Kemi]]n [[Kemin satama|Ajos]], [[Kokkola]]n [[Ykspihlaja]], [[Raahe|Raahen]] [[Raahen satama|satama]], [[Oulu]]n [[Oulun satama|Oritkari]] ja Tornion [[Röyttä]]. Ruotsin merkittävimmät satamat Perämeren rannikolla ovat [[Kainuu (taajama)|Kainuu]], [[Luulaja]], [[Piitime]] ja [[Skellefteå]]. Kemi–Oulu-välillä on 10 metrin syväväylä.{{lähde}}
 
Laajat hiekkasärkät ja -matalikot ovat Perämerelle ominaisia. Sellainen on muun muassa [[Haukipudas|Haukiputaan]] edustalla sijaitseva [[Suurhiekka]], jonne kaavaillaan tuulivoimala-aluetta. [[Santapankki]]-niminen saari sijaitsee laajan 1–2 metrin matalikon pohjoisreunalla.
 
==Perämeri merisääennusteissa==
[[Kuva:Ternvik and Sisu March 2017.jpg|thumb|Suomalainen [[jäänmurtaja Sisu]] avustaa Ternvik-alusta Oulun satamaan maaliskuussa 2017.]]
[[Merisää]]ennustuksissa käytetään Perämeren lounaisrajalle seuraavaa määritelmää: merialueen lounaisraja seuraa linjaa Ruotsin [[Ratan]]ista Suomen rannikon [[Stubbenin majakka|Stubbeniin]]. Perämeren kansainvälinen lyhennekoodi on B1, missä B on lyhennys Itämeren englanninkielisestä nimestä (''the Baltic Sea''). Perämeri voidaan jakaa tarvittaessa eteläosaan (B1S) ja pohjoisosaan (B1N), jolloin rajana käytetään [[leveyspiiri]]ä 64° 30′30’ N.<ref name="fmi"/>
 
== Katso myös ==