Ero sivun ”Kampakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kampakeraamiset saviastiat: hieman lisäystä ja lähde |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kh. Hematiitti ei ole yhdyssana. |
||
Rivi 25:
Saven sideaineena käytettiin [[hiekka]]a, [[kvartsi]]- tai [[maasälpä]]murskaa, [[asbesti]]a, palanutta luuta, kalkkikivirouhetta, [[simpukat|simpukankuorta]] ja höyheniä tai kasvien osia. Sekoitussuhteet vaihtelivat eri kulttuurivaiheissa ja ryhmissä. Astia valmistettiin kiertämällä savivöitä päälletysten spiraaliksi. Koristelussa käytettiin hammastettua, lyhytpiikkistä "kampaleimasinta". Näitä puu-, luu- tai kivileimasimia on ollut eripituisia ja erilevyisiä. Kuvioinnissa on käytetty myös muita painantavälineitä, kuten ruokoja, kierrenuoria, korsia ja kalan sekä linnun nikamia. On myös vain viillelty terävillä välineillä suoria viivoja geometriseksi kuvioinniksi. Kuviot muodostivat astioiden pintaan vaakasuoria vyöhykkeitä. Kuvion muotoa käytetään apuna iän määrittämisessä. Leimakuvion lisäksi jonakin aikana tyypillistä pintakuviointia olivat kuoppapainanteet. Siksi, että ne lisäsivät astian kestävyyttä poltettaessa valmis astia avotulessa noin 400°C:ssa. Astiat olivat suhteellisen kookkaita, jopa 45 litraisia.<ref>Suomen historian pikkujättiläinen Sivu 16. </ref>
Tiedetään saviastioita maalatun Keski- ja Itä-Euroopan neoliittisissa kulttuureissa. Samaa on havaittu Suomessakin, vaikka sitä ei ole systemaattisesti tutkittu. Suomalaisissa saviastioissa on havaittu mahdollisia jäämiä mustasta ja punaisesta maalista astioiden sisä- ja ulkopinnoilla. Varhaiskampakeramiikassa (Ka I) se olisi harvinaista mutta Säräisniemen keramiikassa (Sär-1 ja Sär-2) yleisempää, kuten myös tyypillisessä kampakeramiikassa (Ka II). [[kierikki|Kierikissä]] löydettyjä, mustalla maalattuja sirpaleita on tutkittu maalin koostumuksen selvittämiseksi. Musta pigmentti on ilmeisesti
==== Jaottelu ====
| |||