Ero sivun ”Äyräpään–Vuosalmen taistelut” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
poistin komentajien sotilasarvot mallinteesta
Fipen (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Taistelun kulku: alunperin -> alun perin
Rivi 29:
 
== Taistelun kulku ==
Puna-armeijan 9. kesäkuuta 1944 alkanut suurhyökkäys oli jo edennyt Viipurin pohjoispuolelle [[Talin–Ihantalan taistelu|Tali-Ihantalaan]]. AlunperinAlun perin [[Leningradin rintama]]n suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun [[Neuvostoliiton 21. armeija|21.]] ja [[Neuvostoliiton 23. armeija|23. armeijan]] hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka [[Leonid Govorov|Govorov]] tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme armeijakuntaa ([[Neuvostoliiton VI armeijakunta|VI]], [[Neuvostoliiton XCVIII armeijakunta|XCVIII]], ja [[Neuvostoliiton CXV armeijakunta|XCV AK]]) sekä 17. linnoitusalue, joka oli ryhmittynyt puolustukseen Vuoksen alajuoksulle. [[Neuvostoliiton III armeijakunta]]a ei Leningradin rintamalla esiintynyt.<ref name="Suomi taisteli osa 5">Suomi taisteli; osa 5. Sivut 316-336. ISBN 951-0-08143-4</ref>
Suomalaisten keskeneräinen [[VKT-linja]] kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi seitsemän kilometriä pitkä ja vain 200–300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkkälä–kirkonmäki–Kylä–Paakkola), jonka tarkoituksena oli estää neuvostojoukkojen pääsy ja kaivautuminen Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen, koska Kylä-Paakkolan korkeimmalta harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle. Sillanpääasema oli alun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa. Sillanpääaseman mielekkyydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien keskuudessa.