Versio 31. elokuuta 2017 kello 20.07 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 354 muokkausta ei lasilla tarkoiteta astiaa vaan juomalasia ← Vanhempi muutos		Versio 1. syyskuuta 2017 kello 18.36 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 354 muokkausta kirjasta lisää; kuvitusta Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Kaj Franck kartio.JPG\|right\|thumb\|[[Kaj Franck]]in kartio-laseja ja kaadin, 1958.]] ~~[[Kuva:Glass-Ball.jpg\|thumb\|Lasi voi olla myös värillistä ja monin tavoin muotoiltua.]]~~ {{Tämä artikkeli\|käsittelee lasia materiaalina. Lasilla voidaan tarkoittaa myös [[juomalasi]]a.}} Rivi 9 ⟶ 8: Viistehiottuja lasisia "korukiviä" kutsutaan myös nimellä Similitimantti.<ref name="biography">Schumann, Walter, 1989: ''Jalokivet ja korukivet'' Otava, Keuruu. (ISBN 951-1-10837-9)</ref> == Koostumus == == Lasin koostumus ja raaka-aineet ==▼ Lasin komponentteja ovat lasinmuodostajat, sulatteet eli flussit, stabilointiaineet sekä toissijaiset materiaalit kuten puhdistus- ja värjäysaineet.<ref name="beveridge-25">Beverigde et al. 2009, s. 25.</ref> [[Kuva:Piasek kwarcowy.jpg\|thumb\|upright\|Kvartsi on lasin perusraaka-aine.]] Eri tarkoituksiin valmistettavilla lasilaaduilla on erilainen [[koostumus]]. [[Pullo]]t, purkit, [[ikkuna]]lasi ja [[hehkulamppu\|hehkulamput]] ovat alkalikalkkilasia eli ''soodalasia'', jonka koostumus on [[piidioksidi]], ([[pii (alkuaine)\|Si]][[Happi\|O]]<sub>2</sub>) n. 70–75 % ([[kvartsi]]hiekasta), [[natriumoksidi]] ([[Natrium\|Na]]<sub>2</sub>O) n. 10–15 % ([[sooda]]sta) ja [[kalsiumoksidi]], ([[Kalsium\|Ca]]O) n. 8–14 % ([[kalkkikivi\|kalkkikivestä]]).<ref name=Fokus /> Jos natriumoksidin sijasta käytetään [[kaliumoksidi]]a ([[Kalium\|K]]<sub>2</sub>O) ([[potaska]]sta){{selvennä\|Siis potaskaa vai kaliumoksidia? Ovat kaksi eri asiaa.}}, saadaan kirkkaampaa ns. [[böömi]]läistä ''kristallilasia''.<ref name=Fokus /> [[Lyijyoksidi]]a sisältävä [[kristallilasi]] soveltuu taidelasiksi<ref name=Fokus /> sekä [[linssi (optiikka)\|linssien]] valmistukseen. Lisäämällä soodakalkkilasin koostumukseen [[boorioksidi]]a ([[Boori\|B]]<sub>2</sub>O<sub>3</sub>), saadaan borosilikaattilasia, jota käytetään keittoastioissa ja laboratoriolasitavarassa.<ref name=Fokus /> Borosilikaattilasi tunnetaan laajalti sen [[tavaramerkki\|tavaramerkin]] mukaan [[Pyrex]]-lasina. Lasin perusraaka-aine ja pääasiallinen lasinmuodostaja on [[piidioksidi]] eli kvartsi, joka on piidioksidin ([[pii (alkuaine)\|Si]][[Happi\|O]]<sub>2</sub>) muodossa. Se muodostaa useimpien lasityyppien painosta 60–80 prosenttia. Sulaessaan kvartsi sitkistyy paksuksi nesteeksi. Kun tätä nestettä jäähdytetään valvotusti jähmettymispisteeseen, atomit eivät asetu kiteille ominaiseen säännölliseen järjestykseen, vaan ne jähmettyvät nesteiden tapaan epäsäännölliseen rakenteeseen. Ne eivät kuitenkaan voi liikkua kuten nesteen atomit.<ref name="beveridge-25" /> Jos kvartsia sulatetaan yksin hiekan muodossa, syntyy helposti särkyvää ja haurasta materiaalia, josta ei voi muotoilla esineitä. Sen vuoksi kvartsin joukkoon sekoitetaan yhdisteitä, jotka synnyttävät kovempaa ja työstettävämpää lasia ja samalla laskevat sen sulamispistettä, mikä oli entisaikoina myös tärkeää.<ref name="beveridge-25" /> Merkittävä osa lasiraaka-aineesta on [[keräyslasi\|kierrätyslasia]].▼ Sulatteita eli flusseja lisätään materiaaliin sen kemiallisen kestävyyden lisäämiseksi ja jotta se sulaisi matalammassa lämpötilassa. Flussina käytetään [[sooda]]a sisältävää natronlasia tai [[potaska]]a sisältävää kalilasia.<ref name="beveridge-25" /> Stabilointiaineita kuten [[Kalkkikivi\|kalkkikiveä]] lisätään lasin kemiallisen kestävyyden lisäämiseksi.<ref name="beveridge-25" /> [[Tiedosto:JM marbles 01.jpg\|pienoiskuva\|Värjättyä ja läpinäkymätöntä sekä läpinäkyvää lasia]] Läpinäkymätön lasi eli opaali- tai maitolasi syntyy siten, että jo lasin raaka-aineseokseen lisätään kiteytyviä aineita, esimerkiksi [[kryoliitti]]ä, [[fluorisälpä]]ä tai [[luutuhka]]a. Lasin värjäämiseen käytetään [[metallioksidi\|metallioksideja]] ja eräitä muita aineita:<ref name=Fokus />▼ * [[rautaoksidi]] – [[vihreä]]▼ * [[kromioksidi]] – [[vihreä]]▼ * [[uraani]] – [[kellanvihreä]]▼ * [[kobolttioksidi]] – [[sininen]]▼ * [[neodyymioksidi]] – [[laventeli (väri)\|laventeli]]▼ * [[seleeni]]n ja [[kadmiumsulfidi]]n seos – [[punainen]] (seleenirubiinilasi)▼ * [[hiili]] – [[ruskea]]▼ * [[kulta]] – [[punainen]] (kultarubiinilasi).▼ Jos halutaan valmistaa väritöntä lasia, hiekan tavallisesti sisältämät värjäävät metallioksidit täytyy poistaa.<ref>Beverigde et al. 2009, s. 27.</ref> ▲== ~~Lasin koostumus ja~~Lasityyppien raaka-aineet == Natronkalkkilasi eli soodalasi valmistetaan sekoittamalla piidioksidia, natriumkarbonaattia ja kalsiumkarbonaattia.<ref name="beveridge-26" /> Sen koostumus on [[piidioksidi]], ([[pii (alkuaine)\|Si]][[Happi\|O]]<sub>2</sub>) n. 70–75 % ([[kvartsi]]hiekasta), [[natriumoksidi]] ([[Natrium\|Na]]<sub>2</sub>O) n. 10–15 % ([[sooda]]sta) ja [[kalsiumoksidi]], ([[Kalsium\|Ca]]O) n. 8–14 % ([[kalkkikivi\|kalkkikivestä]]).<ref name=Fokus /> Natronkalkkilasi on helposti sulavaa ja edullista, ja sitä on suurin osa markkinoilla olevasta kirkkaasta ja läpinäkyvästä lasista.<ref name="beveridge-26">Beverigde et al. 2009, s. 26.</ref> Lyijylasi eli [[Kristallilasi\|kristalli]] valmistetaan sekoittamalla ja sulattamalla [[Pii (alkuaine)\|pii]]n, [[kalium]]in ja [[lyijy]]n oksideja. Kristalli on paksua lasia, jolla on korkea valon [[taitekerroin]]. Kristalli on myös pehmeää ja säilyttää plastisen muovailtavuutensa, joten sitä käytetään hiottujen ja kaiverrettujen lasiesineiden valmistamiseen.<ref name="beveridge-26" /> Optinen lasi on kristallilasia, jonka tuottamiseksi lasimassaan lisätään [[lantaanioksidi]]a ja [[torium]]ia. Optista lasia käytetään kameroiden linssien raaka-aineena, koska se [[Dispersio\|dispergoi]] eli hajottaa kaikenväristä valoa.<ref name="beveridge-26" /> Boorisilikaattilasia valmistetaan [[piidioksidi]]sta, [[Boorihappo\|boorihaposta]], [[Fosforihappo\|fosforihaposta]] ja joskus myös [[alumiinioksidi]]sta. Boorisilikaattilasin kemiallinen rakenne on huomattavan kestävä, sen lämpölaajeneminen on häviävän pientä, ja se kestää vahvojakin lämpöshokkeja. Sen vuoksi sitä käytetään esimerkiksi kuumuutta kestävien keittoastioiden valmistamisessa.<ref name="beveridge-26" /> === Kvartsilasi ===▼ Kvartsilasi on seostamatonta lasia, jonka jälkikäsittely on haastavaa. Sen sulamislämpötila on noin 2 000 °C ja se on kimmoisaa. Se myös läpäisee ultraviolettivaloa.<ref name=Fokus /> ▲Merkittävä osa lasiraaka-aineesta on [[keräyslasi\|kierrätyslasia]]. == Lasin valmistus ==▼ ▲== Lasin valmistus == [[Kuva:Glass making.JPG\|thumb\|Lasin valmistusta]] Raaka-aineet sekoitetaan oikeassa suhteessa, jolloin saadaan ''mänkiä''. Tämä seos sulatetaan noin 1 500 °C:ssa lasiuunin sisällä olevassa upokkaassa tai vannassa. Sulatuksen jälkeen lasimassan lämpötila lasketaan työlämpöön, noin 1 000 °C. Lasimassan työstöä ja muokkausta seuraa lasin jäähdytys. Ikkunalasia (tasolasi, lasilevyt) valmistettiin aikaisemmin muun muassa vetämällä. Nykyisin käytetyin tasolasin valmistusmenetelmä on ''float''-menetelmä, joka oli käytössä muun muassa [[Pilkington]]in [[Lahden lasitehdas\|Lahden lasitehtaalla]]. Rivi 32 ⟶ 59: [[Peili]]lasi ja korkealaatuiset ikkunalasit saadaan hiomalla ja kiillottamalla levylasia. Lasi voidaan koristella esimerkiksi [[Kaiverrus\|kaivertamalla]], [[etsaus\|etsaamalla]] tai [[Maalaustaide\|maalaamalla]]. Lasi kestää hyvin [[happo]]ja, mutta poikkeuksen tekevät [[fluori]]yhdisteet, joilla voidaan syövyttää kuvioita lasin pinnalle. [[Hiekkapuhallus\|Hiekkapuhaltamalla]] lasia läpi levyn, johon on leikattu kuvioita, saadaan kuviot näkymään lasissa himmentyneenä pintana. ~~== Värilliset lasit ==~~ ~~[[Tiedosto:IronOxidePigmentUSGOV.jpg\|pienoiskuva\|Rautaoksidilla voidaan värjätä lasia]]~~ ▲Läpinäkymätön lasi eli opaali- tai maitolasi syntyy siten, että jo lasin raaka-aineseokseen lisätään kiteytyviä aineita, esimerkiksi [[kryoliitti]]ä, [[fluorisälpä]]ä tai [[luutuhka]]a. Lasin värjäämiseen käytetään [[metallioksidi\|metallioksideja]] ja eräitä muita aineita:<ref name=Fokus /> ▲* [[rautaoksidi]] – [[vihreä]] ▲* [[kromioksidi]] – [[vihreä]] ▲* [[uraani]] – [[kellanvihreä]] ▲* [[kobolttioksidi]] – [[sininen]] ▲* [[neodyymioksidi]] – [[laventeli (väri)\|laventeli]] ▲* [[seleeni]]n ja [[kadmiumsulfidi]]n seos – [[punainen]] (seleenirubiinilasi) ▲* [[hiili]] – [[ruskea]] ▲* [[kulta]] – [[punainen]] (kultarubiinilasi). == Taitoa ja taidetta == Rivi 85 ⟶ 100: == Lähteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä = Beveridge, Philippa & Doménech, Ignasi & Pascual, Eva \| Nimeke = Lasityöt \| Vuosi = 2009 \| Sivu = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Perhemediat \| Suomentaja = englanninkielisestä laitoksesta Katja Kangasniemi \| Tunniste = ISBN 978-952-494-178-5 }} ▲=== ~~Kvartsilasi~~Viitteet === {{Viitteet}}

Ero sivun ”Lasi” versioiden välillä