Ero sivun ”Senaatintori” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl |
|||
Rivi 27:
[[Tiedosto:tengstrom1a.jpg|thumb|right|270px|F. Liewendahlin kivipiirros Senaatintorin suunnitelmasta vuodelta 1859. Tätä suunnitelmaa vielä muutettiin mm. lisäämällä suurkirkolle johtavat monumentaaliset portaat, jotka ovat tänä päivänä merkittävä maamerkki Senaatintorilla.]]
Senaatintorin rakentaminen merkitsi kaupungin vanhan keskustan hävittämistä. Vanhat julkiset rakennukset Ulriika Eleonooran kirkkoa myöten purettiin vuonna 1827 uuden kirkkorakennuksen (nykyinen [[Vanha kirkko (Helsinki)|Vanha kirkko]]) valmistuttua ja Suurtorin sekä hautausmaan alue tasoitettiin uuden torin pohjaksi. Hautausmaan vainajia ei siirretty, joten 1600- ja 1700-lukujen helsinkiläisten haudat ovat edelleen torin ja Aleksanterinkadun alla. Luita on tullut esiin vielä 2000-luvullakin rakennustöiden yhteydessä.<ref>Pehkonen 2008, s. 28–29, 36.</ref> Vaikka Ehrenström oli alkuperäisessä suunnitelmassaan säästänyt raatihuoneen, sen säilyttäminen koettiin nopeasti ongelmalliseksi, ja se hävitettiin 1830-luvun lopussa eli heti kun kaupungin hallinto pääsi muuttamaan uusiin tiloihin.
Engelin ensimmäinen työ Senaatintorilla oli sen etelälaidan vanhoihin porvaristaloihin kuuluneet [[Bockin talo]]n uudistaminen väliaikaiseksi kenraalikuvernöörin palatsiksi 1816–1819. Myös muut porvaristalot modernisoitiin Engelin suunnitelmien mukaan. Vuonna 1819 valmistui torin pohjoisreunaan pitkä ja matala päävartiorakennus. Ensimmäinen todellinen voimainponnistus Engelille oli kuitenkin vuosina 1818–1820 rakennetun [[Valtioneuvoston linna|Senaatintalon]] suunnittelu. Se oli ensimmäinen torin varrelle suunnitelluista kolmesta monumentaalirakennuksesta ja sen tuli määritellä koko aukion lopullinen arkkitehtoninen luonne. Engel oli tyytyväinen lopputulokseen ja viittasi myöhemmin Senaatintaloon mestariteoksenaan.
| |||