Ero sivun ”Irakin Kurdistan” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 51:
}}
 
'''Irakin Kurdistan''' eli '''Kurdistanin autonominen alue''' on [[Irak]]in pohjoisosassa sijaitseva autonominen hallintoalue. Irakin Kurdistanin hallinnollinen elin on [[Kurdistanin alueellinen hallinto]] ja Irakin perustuslaki on tunnustanut käytännössä 1990-luvulta lähtien olemassa olleen autonomisen alueen vuodesta 2005 lähtien.
 
== Maantiede ja ilmasto ==
Rivi 57:
 
==Historia==
[[tiedosto:Barzani & Qasim.jpg|thumb|vasen|[[Mustafa Barzani]] ja [[Abdulkarim Qasim]].]]
Irakin [[Baath]]-puolue myönsi [[Kurdistan]]ille autonomian jo vuonna 1970, mutta itsehallinto oli tuolloin vain näennäistä. Vuosikymmenen loppupuolella alueen [[kurdit]] kärsivät laajamittaisesta Irakin hallinnon terrorista. Vuosina 1978–1979 noin 600 kurdien kylää poltettiin ja yli 200&nbsp;000 kurdia joutui pakenemaan alueelta. [[Irakin–Iranin sota|Irakin-Iranin sodan]] aikana Iranin kanssa liittoutuneita kurdeja Irakin armeija suoritti alueella lukuisia joukkomurhia al-Anfal-operaatiossaan [[Ali Hasan al-Majid]]in johdolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/8479115.stm | Nimeke = 'Chemical Ali' executed in Iraq after Halabja ruling | Ajankohta =25.2.2010 | Julkaisija =BBC | Viitattu =5.11.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Noin 2&nbsp;000 kylää tuhottiin ja 182&nbsp;000 kurdia murhattiin.
Nykyinen Irak perustettiin [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] entisistä Kirkukin, Bagdadin ja Basran [[vilayet]]eista [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] saatua alueen haltuunsa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] seurauksena.<ref name="thdk" /> [[Sèvresin rauhansopimus|Sèvresin rauhansopimukseen]] sisältyi suunnitelma mahdollisesti itsenäisestä Kurdistanista, mutta kolme vuotta myöhemmin solmittu [[Lausannen sopimus]] [[Turkki|Turkin]] kanssa jätti lopulta kurdit osaksi alueen uusia hallitsijoita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-middle-east-29702440 | Nimeke = Who are the Kurds? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Irakista tuli [[Kansainliitto|Kansailiiton]] [[mandaattialue]] brittien valvonnasta ja [[Faisal I (Irak)|Faisal I]]:tä tuli maan kuningas. Noin 20&nbsp;% vastaitsenäistyneen valtion asukkaista oli kurdeja. Kurdit kapinoivat jatkuvasti maan syntyhetkistä alkaen. Esimerkiksi vuonna 1919 brittien kuvernööriksi asettama [[Mahmud Barzinji]] julsiti itsensä [[Kurdistanin kuningaskunt|Kurdistanin kuninkaaksi]] vuonna 1919 ja johti useita kapinoita brittejä vastaan. Barzinjin kukistuttua lopulta vuonna 1931 kurdien poliittiseksi johtajaksi Irakissa nousi [[mullah]] [[Mustafa Barzani]].<ref name="thdk">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael M. Gunter | Nimeke = Historical Dictionary of the Kurds | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 136-139 | Selite = Toinen painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Scarecrow Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Irakin kuningaskunta päättyi [[Irakin vallankaappaus 1958|vallankaappaukseen]] 14. heinäkuuta 1958. Uuden väliaikaisen perustuslain artikla 23 tunnusti kurdit arabien kumppaneina uudessa tasavallassa, mutta yhteenotot valtion ja kurdien välillä alkoivat tästä huolimatta jälleen syyskuussa 1961 ja jatkuivat ajoittain 1960-luvun ajan. Vuoden 1958 vallankaappauksella valtaan noussut kenraali [[Abdulkarim Qasim]] kukistui uudessa vallankaappauksessa helmikuussa 1963. [[Baath-puolue]] nousi hetkellisesti valtaan hänen jälkkeensä ja vakiinnutti valtansa kahdella erillisellä vallankaappauksella vuonna 1968. Baath-puolueen johtaja [[Saddam Hussein]] neuvotteli Mustafa Barzanin kanssa [[maaliskuun manifesti 1970|maaliskuun manifesti]] vuonna 1970, jonka perusteella kurdeille myönnettiin huomattavan suuri autonomia. Kumpikaan puoli ei lopulta kuitenkaan luottanut toiseensa ja yhteenotot alkoivat jälleen vuonna 1974. [[Irakin–Iranin sota|Irakin–Iranin sodan]] aikana kurdit asettuivat Iranin puolelle ja Saddam kosti tämän [[kemiallinen ase|kemiallisin asein]] [[kansanmurha]]n mittakaavan saaneen [[al-Anfal-kampanja]]n aikana<ref name="thdk" /> [[Ali Hasan al-Majid]]in johdolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/8479115.stm | Nimeke = 'Chemical Ali' executed in Iraq after Halabja ruling | Ajankohta =25.2.2010 | Julkaisija =BBC | Viitattu =5.11.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Vuoden 1990 kansannousun tuloksena Kurdistan saavutti käytännössä autonomian [[YK:n turvallisuusneuvosto]]n päätöslauselman myötä ja [[Irakin sota|Irakin sodan]] aikoihin se säilyi Irakin rauhallisimpana seutuna. [[Turkki]] on syyttänyt maiden raja-aluetta Kurdistanin työväenpuolueen sissien turva- ja piilopaikaksi ja armeija on tehnyt alueelle pienimuotoisia operaatioita.
 
Saddamin hyökättyä [[Kuwait]]iin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] johtama liittouma kukisti Irakin armeijan nopeasti [[persianlahden sota|Persianlahden sodan]] aikana vuonna 1991. Sodan loppupuolella kurdit ja Irakin šiialaiset aloittivat epäonnistuneet kapinat Saddamia vastaan. Kapinoiden verinen kukistaminen ja syntyneet pakolaisvirrat saivat Yhdysvallat julistamaan [[Irakin lentokieltoalueet|lentokieltoalueet]] Irakin ylle. Tämä mahdollisti tällöin vielä tunnustamattoman Irakin Kurdistanin perustamisen, joka kärsi kuitenkin vielä 1990-luvun puolivälissä [[Kurdistanin sisällissota|sisällissodasta]] [[Kurdistanin demokraattinen puolue|Kurdistanin demokraattisen puolueen]] eli KDP:n ja [[Kurdistanin isänmaallinen liitto|Kurdistanin isänmaallisen liiton]] eli PUK:n välillä. Maaliskuussa 2003 alkaneessa [[irakin sota|Irakin sodassa]] kurdit tukivät Yhdysvaltoja ja Saddamin kukistuttua Irakin uusi lokakuun 2005 perustuslaki tunnusti [[Kurdistanin alueellinen hallinto|Kurdistanin alueellisen hallinnon]] osana Irakin liittovaltiota. Sodan jälkeen kurdistan säästyi suurimmaksi osaksi sunnien ja šiialaisten välisesltä konfliktilta, joka vaivasi maan muita osia. Muusta maasta poiketen Kurdistanissa harjoitettiin onnistuneesti demokratiaa ja alueen talous nousi.<ref name="thdk" />
 
[[tiedosto:Disputed areas in Iraq.svg|thumb|vasen|Pohjois-irakin kiistellyt alueet ennen vuotta 2014.
{{small|{{legend|#ff80e5|Kurdistanin alueellisen hallinnon alainen kiistelty alue.}}{{legend|#decd87|Irakin keskushallinnon alainen kiistelty alue.}}}}|vasen]]
Maan jakautuminen kuitenkin paheni entisestään ääri-islamistisen [[isis (järjestö)|Isis]]-järjestön vallattua alueita vuonna 2014. Kurdistanin asevoimat eli [[peshmerga]] valtasi kiistellyn Kirkukin alueen estääkseen sen joutumisen Isisin käsiin. Kirkuk on yksi useista alueista, jonka omistuksesta Irakin Kurdistan on kiistellyt keskushallinnon kanssa. Heinäkuussa 2014 Kurdistanin presidentti [[Massoud Barzani]] julisti Kurdistanin järjestävän kansanäänestyksen itsenäisyydestä, mutta äänestyssuunnitelmia lykättiin sittemmin Irakin hallinnossa tapahtuneiden muutosten ja tämän seurauksena keskushallinnon ja Kurdistanin välien lieventymisen johdosta.<ref name="bbc1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-middle-east-28147263 | Nimeke = Iraqi Kurdistan profile | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Nykyisellään kansanäänestys itsenäisyydestä on tarkoitus jöärjestää 25. syyskuuta 2017. Äänestyksen tulos ei kuitenkaan sido Kurdistanin alueellsita hallintoa laillisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.washingtonpost.com/news/democracy-post/wp/2017/08/25/could-the-kurdish-referendum-derail-statehood/?utm_term=.7847bf0ddc1b | Nimeke = Could the Kurdish referendum derail statehood? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Washington Post | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Väestö==
VuodenKurdistanin 2002alueen ruokaa öljystä -ohjelman arvionhallinnon mukaan Irakin Kurdistanin väkiluku oli 3&nbsp;757&nbsp;058vuonna 2015 yhteensä 5,47 miljoonaa.{{lähde}}<ref name="indi2015"/> Kurdien lisäksi alueella elää myös muita kansallisuuksia kuten [[assyrialaiset (kansa)|assyrialaisia]], [[kaldealaiset|kaldealaisia]] [[Irakin turkmeenit|Irakin turkmeeneja]], [[armenialaiset|armenialaisia]], ja [[arabit|arabeja]] ja [[kaldealaiset|kaldealaisia]].<ref>[http://www.krg.org/a/d.aspx?r=141&l=12&s=03010400&a=18657&s=010000 Kurdistan Regional Government: The people of the Kurdistan Region] {{en}}</ref> Kurdistanin alueen hallinto ilmoitti vuoden 2015 väkiluvuksi 5,47 miljoonaa.<ref name="indi2015"/>
 
Vuonna 2012 kehitystasoa kuvaava [[inhimillisen kehityksen indeksi]] (HDI) oli Irakin Kurdistanille 0,750 (''korkea'', tasoltaan Turkin HDI:n luokkaa), mikä on huomattavasti korkeampi kuin koko Irakin HDI (0,694, niukasti ''keskitason'' puolella). Keskimääräinen [[bruttokansantulo]] (BKTL) oli Irakin Kurdistanissa 22&nbsp;738 USD henkeä kohden, kun se koko Irakissa oli 12&nbsp;738 USD henkeä kohden. Irakin Kurdistan siis vaikutti nostavasti koko Irakin HDI-mittarilukuun että BKTL-tasoon.<ref name="regional-hdi2014-IQ"/> Kurdistanin alue lukeutuu korkean tulotason alueisiin. Seudun vuoden 2012 BKTL vastasi tuolloisia [[Portugali]]n tai [[Slovenia]]n keskimääräisiä tulotasoja.<ref name="Worldbank-GNI-Atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://data.worldbank.org/indicator/NY.GNP.PCAP.CD?order=wbapi_data_value_2014+wbapi_data_value+wbapi_data_value-last&sort=asc| Nimeke =GNI per capita, Atlas method (current US$)| Tiedostomuoto = | Julkaisija = Maailmanpankki, worldbank.org|Viitattu = 25.9.2015| Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 78 ⟶ 85:
 
==Lähteet==
* [http://www.suomensotilas.fi/pdf/Naytenumero_22_23.pdf Suomen sotilas]{{Vanhentunut linkki}}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://topics.nytimes.com/top/reference/timestopics/subjects/k/kurds/index.html | Nimeke = The Kurds (Iraqi Kurdistan) | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Times Topics | Ajankohta = | Julkaisija =NY Times | Viitattu =5.11.2012 | Kieli = }}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
 
<ref name="regional-hdi2014-IQ">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.lse.ac.uk/middleEastCentre/publications/IraqNHDR2014-English.pdf | Nimeke = Iraq Human Development Report 2014. Iraqi Youth Challenges and Opportunities| Selite= Maakuntakohtaiset ja Irakin Kurdestanin HDI-arvot taulukossa 1 (Table 1. Human Development Index (HDI) and its componets). Lähtöaineisto vuodelta 2011–2012, joten vuonna 2014 julkaistut indeksit kuvaavat vuoden 2012 tilannetta | Tekijä= | Julkaisija= Ministry of Planning, Iraq |Viitattu = 25.9.2015| Kieli = {{en}} }}</ref>