Ero sivun ”Keisarillisen Japanin laivasto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteetön artikkeli tyngäksi Merkkaus: seulottavat |
Kumottu muokkaus 16197695, jonka teki 194.251.119.208 (keskustelu) |
||
Rivi 25:
'''Keisarillisen Japanin laivasto''', ''KJL'' (Kyūjitai: 大日本帝國海軍 Shinjitai: 大日本帝国海軍 ''{{Audio|ja-Dai-Nippon_teikoku_kaigun.ogg|Dai-Nippon Teikoku Kaigun}}'' tai 日本海軍, ''Nihon kaigun'') oli [[Japani|keisarillisen Japanin]] [[merivoimat]] vuodesta 1869 vuoteen 1947, jolloin se hajotettiin uuden [[perustuslaki|perustuslain]] myötä kansainvälisten jännitteiden ratkaisemiseksi.
KJL:n juuret juontavat kauas historiaan, muiden [[Aasia]]n kansojen kanssa käytyihin kohtaamisiin ja aina varhaiselle keskiajalle. Japanin merivoimat kuitenkin taantui kahden vuosisadan aikana [[Edo-kausi|Edo-kaudella]] ja oli auttamattomasti jäljessä länsimaita kun Yhdysvallat vuonna 1854 pakottivat Japanin avaamaan ovensa kaupalle. Tämä johti lopulta [[Meiji-restauraatio]]on, raivokkaaseen [[modernisaatio]]on ja [[teollistuminen|teollistumiseen]] yhdessä [[Japanin keisari|keisarin]] vallan nousun kanssa, jonka lopputuloksena KJL oli maailman kolmanneksi suurin laivasto vuonna 1920, ja ehkäpä modernein juuri [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] alussa. Laivaston menestyksekäs historia, joskus ylivoimaisia vihollisia vastaan (kuten [[Kiinan-Japanin sota (1894-1895)|Kiinan–Japanin sota]] ja [[Venäjän–Japanin sota]]), päättyi lähes täydelliseen tuhoon vuonna 1945 [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] käsissä ja lopulta laivaston viralliseen lopettamiseen sodan loputtua.
==Juuret==
{{KeisarillisenJapaninAsevoimat}}
[[Kuva:DanNoUra.jpg|thumb|250px|[[Dan-no-ura]]n laivastotaistelu vuonna 1185.]]
Japanilla on pitkä historia laivoilla purjehtimisesta Aasian mantereelle, esimerkiksi sotilaiden kuljetukset [[Korea]]n ja Japanin välillä, alkaen ainakin [[Kofun-kausi|Kofun-kaudella]] 300-luvulla.
Vuonna 1281 [[Kublai-kaani]] yritti epäonnistuneesti valloittaa Japania. Seurauksena japanilaiset ”[[Wakō]]”-[[merirosvous|piraatit]] ryhtyivät aktiivisesti ryöväämään [[Kiina|Kiinan valtakunnan]] rannikoita.
Japanissa tapahtui laaja laivanrakennusbuumi [[Sengoku-kausi|Sengoku-kaudella]], kun keskenään taistelevat sotaherrat rakensivat jopa useiden satojen laivojen rannikkolaivastoja. [[Oda Nobunaga]], japanilainen [[daimyō]], on saattanut valmistuttaa yhdet maailman varhaisimmista panssarilaivoista, kun hän vuonna 1576 rakennutti kuusi metallipanssarilla varustettua [[Atakebune]]-laivaa. Kuitenkin [[Seitsemänvuotinen sota|Japanin Korean valloituksen]] (1592–1598) aikana Japanin laivastot, jotka tukivat 160 000 miehen valloitusjoukkoa, kärsi sarjan tuhoisia tappioita. Korealaisten amiraali [[Yi Sun-sin]] käytti erittäin onnistuneita taktiikoita sekä [[Kilpikonna-laiva|Kilpikonna-laivoja]], tai Geobuksoneita, lyödäkseen määrällisesti ylivoimaisen vihollisen.
[[Kuva:RedSealShip.JPG|thumb|250px|Japanilainen kauppalaiva 1600-luvulta.]]
Japani rakensi ensimmäiset suuret, valtamerikelpoiset sotalaivansa 1600-luvulla [[Nanban-kaupankäyntikausi|Nanban-kaupankäyntikaudella]] länsimaista saatujen kokemuksien perusteella. Vuonna 1613, [[Sendai]]n Daimyo rakennutti [[Tokugawa-shōgunaatti|Tokugawa-shōgunaatin]] suostumuksella ''[[San Juan Bautista|Date Marun]]'', 500-tonnisen [[kaljuuna]]-tyyppisen laivan, joka kuljetti japanilaisten lähetystön Amerikkaan, josta se jatkoi matkaansa Eurooppaan.
Vuodesta 1640 Japani noudatti [[Sakoku]]-politiikkaa (eristyneisyys), joka kielsi yhteydet länsimaalaisiin, kristinuskon harjoittamisen ja valtamerilaivojen rakentamisen kuoleman uhalla.
Tokugawa-shōgunaatin loppupuolella 1840-luvulla länsimaalaisten laivanrakennustekniikoiden tutkiminen pääsi uudestaan vauhtiin. Vuosina 1853 ja 1854 [[Yhdysvaltain laivasto]]n kommodori [[Matthew Perry (upseeri)|Matthew Perry]] osoitti japanilaisille yhdysvaltalaisten höyrysotalaivojen mahtia ja vuonna 1854 sai avattua Japanin ulkomaankaupalla [[Kanagawan sopimus|Kanagawan sopimuksella]]. Vuonna 1858 sitä seurasi ”epätasa-arvoinen ystävyys” ja kaupankäyntisopimus, joka myönsi ulkomaalaisille kauppiaille toimiluvan Japanissa ja minimaaliset tuontiverot ulkomaalaisille tuotteille.
[[Kuva:Kanrinmaru.jpg|thumb|250px|''[[Kanrin Maru]]'', Japanin ensimmäinen höyrysotalaiva, 1857.]]
Välittömästi Japanin avauduttua ulkomaalaisille vaikutteille, Tokugawa-shōgunaatti aloitti aktiivisen mukautumisen länsimaalaiseen laivastoteknologiaan. Vuonna 1855, [[Alankomaat|Alankomaiden]] avustuksella, shōgunaatti hankki ensimmäisen [[siipiratasalus|siipirataslaivansa]], ''[[Kankōmaru]]n'', jota käytettiin koululaivana ja sen kotisatama oli shōgunaatin perustama [[Nagasakin laivastokoulutuskeskus]]. Vuonna 1857 shōgunaatti hankki ensimmäisen potkurihöyrylaivansa ''[[Kanrinmaru]]n''. Laivasto-opiskelijat lähetettiin opiskelemaan ulkomaille, esimerkkinä tuleva amiraali [[Takeaki Enomoto]] (opiskeli Alankomaissa 1862–1867), jonka seurauksena Japanilla oli joukko ulkomaalaiskoulutettuja amiraaleja kuten [[Heihachiro Togo]] ja [[Isoroku Yamamoto]]. Vuonna 1865, ranskalainen laivastoinsinööri [[Léonce Verny]] palkattiin rakentamaan Japanin ensimmäiset modernit laivasto[[arsenaali]]t, [[Yokosuka]]an ja [[Nagasaki]]in.
Tokugawa-shōgunaatin päättyessä vuonna 1867 laivastolla oli jo kahdeksan modernia länsimaista höyrysotalaivaa. Laivoja käytettiin lippulaiva ''[[Kaiyōmaru]]n'' ja amiraali Enomoton johdolla keisarillisia joukkoja vastaan [[Boshin-sota|Boshin-sodassa]]. Sota kulminoitui [[Hakodaten laivastotaistelu]]un vuonna 1869, jonka seurauksena Tokugawa-shōgunaatti romahti lopullisesti ja keisarin valta palautui.
==Keisarillisen Japanin laivaston synty (1869)==
[[Image:Stonewall-Kotetsu.jpg|thumb|210px|''[[Kōtetsu]]'' (ex-CSS ''Stonewall''), Japanin ensimmäinen moderni [[panssarilaiva]], 1869.]]
[[Keisari Meiji]]n palattua valtaan 1868, jatkoi hän Tokugawa shogunaatin aloittamia muutoksia asevoimissa ja teollisuudessa, pyrkien estämään siten Yhdysvaltoja ja Euroopan valtioita valloittamasta Japania. Keisarillisen Japanin laivasto muodostettiin virallisesti vuonna 1869, jolloin uusi hallitus kehitti kunnianhimoisen suunnitelman yli 200 laivan – 10 laivaston – muodostamisesta. Suunnitelma kuitenkin hylättiin vuoden sisällä, pääasiassa resurssipulan takia. Kapinat Japanin sisällä, erityisesti [[Satsuman kapina]] (1877), pakottivat hallituksen keskittymään enemmän maasodankäyntiin. Laivaston politiikkaa kuvaa hyvin lause ''Shusei Kokubō'' (Jp:守勢国防, sananmukaisesti ”staattinen puolustus”), jonka mukaan puolustus keskittyi rannikoille (värväysarmeija) ja rannikkolaivastolle ''Rikushu Kaijū''n ({{k-ja|陸主海従}}, Armeija ensin, laivasto sitten) mukaisesti.
===Britannian tuki===
1870- ja 1880-luvuilla Keisarillinen laivasto pysyi pääasiassa rannikkopuolustuslaivastona, vaikka Meijin hallitus yhä pyrkikin modernisoimaan sitä. ''[[Jho Sho Maru]]'' (nimettiin pian uudelleen ''Ryujo Maruksi''), toimeksiantajana [[Thomas Glover]], valmistui [[Aberdeen]]issä, [[Skotlanti|Skotlannissa]] 27. maaliskuuta 1869. Seuraavana vuonna keisari antoi määräyksen, että [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] [[Ison-Britannian merivoimat|Kuninkaallisesta laivastosta]] tuli Japanin laivaston malli ja esimerkiksi laivat ''[[Fusō (1877)|Fusō]]'', ''[[Kongō (1877)|Kongō]]'' ja ''[[Hiei (1877)|Hiei]]'' valmistettiin Britannian telakoilla erityisesti Japanille. Vuonna 1873 [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] lähetystö vieraili Japanissa kommodori [[Archibald Douglas]]in johdolla. Myöhemmin kommodori [[L.P. Willan]] palkattiin kouluttamaan laivaston kadetteja. Yksityiset teollisuusfirmat kuten [[Ishikawajima]] ja [[Kawasaki]] syntyivät myös näihin aikoihin.
Kaksi suurta 3 650 tonnin sotalaivaa, ''[[Naniwa]]'' ja ''[[Takachiho]]'', tilattiin brittiläisiltä telakoilta. Nämä risteilijät kykenivät jopa 18 solmun nopeuteen (33km/h) ja olivat panssaroitu kahdesta kolmeen [[tuuma]]a paksulla panssarilla ja aseistuksena niissä oli kaksi 10,2 tuuman (260mm) [[Krupp]]-tykkiä. Ne oli suunnitellut laivaston arkkitehti Sasō Sachū, joka oli ottanut suunnitelmiinsa mallia Elswickin telakakan valmistamista panssarikansiristeilijöistä, mutta muokannut niiden ominaisuuksia paremmiksi. Japani oli kuitenkin varustelukilpailussa [[Kiina]]n kanssa, joka hankki Saksasta kaksi 7 335 tonnin [[taistelulaiva]]a (''[[Dingyuan]]'' ja ''[[Zhenyuan]]''). Koska Japanin voimat eivät riittäisi [[Kiinan keisarillinen laivasto|Kiinan laivaston]] kohtaamiseen ainoastaan kahden modernin sotalaivan voimin, kääntyi Japani Ranskan puoleen modernin ja suuren laivaston rakentamiseksi.
===Ranskalaisen ”Jeune Ecolen” vaikutus (1880-luku)===
[[Image:Matsushima(Bertin).jpg|thumb|200px|''[[Matsushima (1890)|Matsushima]]'', keisarillisen Japanin laivaston ranskalaisvalmisteinen lippulaiva [[Jalujoen taistelu (1894)|Jalujoen taistelussa]] vuonna 1894.]]
1880-luvulla ranskalaisten ”[[Jeune Ecole]]” -doktriini (”Nuori koulu”) nousi päävaikuttajaksi Japanissa. Jeune Ecole suosi pieniä ja nopeita aluksia, erityisesti [[risteilijä|risteilijöitä]] ja [[torpedovene]]itä isompia laivoja vastaan. [[Ranskan merivoimat|Ranskan laivaston]] menestys [[Ranskan-Kiinan sota|Ranskan-Kiinan sodassa]] (1883-1885) vahvisti japanilaisille torpedoveneiden tehon, jotka olivat ihanteellisia vähä-resurssiselle Japanille. Vuonna 1885 laivaston sloganiksi tuli ''Kaikoku Nippon'' (海国日本, kirjaimellisesti ”Merimaa Japani”).
Vuonna 1886 ranskalainen laivastoinsinööri [[Louis-Emile Bertin]] palkattiin neljäksi vuodeksi Japaniin. Hänen tehtävänään oli vahvistaa laivastoa sekä ohjata [[Kuren laivastoarsenaali|Kuren]] ja [[Sasebon laivastoarsenaali]]en valmistumista. Hän kehitti [[Matsushima-luokka|''Sanseikan''-luokan]], joissa oli yksi voimakas päätykki, 12,6 tuuman (320mm) [[Canet-tykki]]. Kaiken kaikkiaan Bertin valvoi yli 20 aluksen valmistusta. Hänen ansiostaan Japani sai nyt ensimmäisen aidosti nykyaikaisen laivastonsa. Samalla japanilaiset oppivat suurten alusten rakennustaidon, osan laivoista ollessa muualla valmistettuja, ja lopun [[Yokosukan laivastoarsenaali|Yokosukan laivastontelakalla]] valmistettuja:
* 3 [[risteilijä]]ä: 4 700 tonnin ''[[Matsushima (1890)|Matsushima]]'' ja ''[[Itsukushima (1889)|Itsukushima]]'' (Ranska) sekä ''[[Hashidate]]'' (Yokosuka)
* 3 kappaletta 4 278 tonnin rannikkosotalaivaa
* 2 pientä risteilijää: 2 439 tonnin ''[[Chiyoda (1890)|Chiyoda]]'' (Britannia) ja 1 800 tonnin''[[Yaeyama (1889)|Yaeyama]]'' (Yokosuka)
* 1 [[fregatti]], 1 600 tonnin ''[[Takao (1888)|Takao]]'' (Yokosuka)
* 1 [[Hävittäjä (laiva)|hävittäjä]], 726 tonnin ''[[Chishima (1890)|Chishima]]'' (Ranska)
* 16 kappaletta 54 tonnin torpedoveneitä, jotka ranskalainen [[Companie du Creusot]] rakensi vuonna 1888 ja jotka koottiin Japanissa
Tällä aikakaudella japanilaiset pääsivät osallisiksi myös [[torpedo]]iden, torpedoveneiden ja [[merimiina|merimiinojen]] kehityksen kärkeen, sillä ranskalaisilla oli tuolloin maailman kehittynein teknologia. Japani hankki ensimmäiset torpedonsa 1884 ja perusti ”Torpedokoulutuskeskuksen” Yokosukaan 1886.
Nämä laivat olivat viimeiset isot tilaukset Japanilta Ranskalle. Vuonna 1887 Japani tilasi Britannialta vallankumouksellisen torpedoveneen ''[[Kotaka (1887)|Kotakan]]'', jota pidetään ensimmäisenä toimivana hävittäjänä. Lisäksi vuonna 1892 ostettu ''[[Yoshino]]'', joka oli aikanaan maailman nopein risteilijä, lisäsivät Japanin laivaston voimaa.
==Kiinan–Japanin sota (1894–1895)==
{{Pääartikkeli|[[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)]]}}
[[Kuva:Kotaka.jpg|thumb|Japanilainen torpedolaiva ''Kotaka''.]]
Japanin jatkaessa laivastonsa modernisointia ryhtyi [[Kiina]] yhdessä [[Saksan keisarikunta|Saksan]] tuella modernisoimaan omaansa. Kilpavarustelun seurauksena paineet [[Korean niemimaa]]n haltuunotosta kasvoivat. Kiinan–Japanin sota julistettiin virallisesti 1. elokuuta 1894, vaikka joitain meritaisteluita oli käyty jo sitä ennen.
Japanilaiset löivät Kiinan [[Beiyangin laivasto]]n [[Jalujoen taistelu (1894)|Jalujoen taistelussa]] 17. syyskuuta 1894. Taistelussa kiinalaisten 12 [[taistelulaiva]]sta kahdeksan upposi. Vaikka taistelu oli voitokas japanilaisille, kiinalaisten kaksi saksalaisvalmisteista taistelulaivaa pysyivät yhä ylivertaisina ja lyömättöminä japanilaisille laivoille. Tämä korosti entisestään japanilaisten tarvetta isommille taistelulaivoille (''[[Dingyuan]]'' lopulta upotettiin torpedoilla ja ''[[Zhenyuan]]'' kaapattiin lähes vaurioitta). Seuraava askel japanilaisten laivaston kehittämisessä oli luonnollisesti suurien taistelulaivojen ja pienempien laivojen yhteiskäyttö, joka mahdollisti aggressiiviset taktiikat.
Sodan seurauksena [[Shimonosekin sopimus]] allekirjoitettiin 17. huhtikuuta 1895, jolloin [[Taiwan (saari)|Taiwan]] sekä [[Peskadorit]] liitettiin Japaniin. Japanin laivasto otti saaret haltuunsa ja tukahdutti vastarinnan maaliskuun ja lokakuun 1895 välillä. Saaret pysyivät japanilaisten siirtomaana aina vuoteen 1945 ja [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuun asti. Japanilaiset myös valloittivat [[Liaotungin niemimaa]]n, mutta [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]] painosti Japania luovuttamaan alueen takaisin Kiinalle vain valloittaakseen sen itse jokin aika myöhemmin. Japanin laivasto sekaantui Kiinan asioihin jälleen vuonna 1900 kun se osallistui yhdessä länsivaltojen kanssa [[boksarikapina]]n kukistamiseen. Tuolloin Japanin laivaston laivat muodosti suurimman osan koko laivastosta (18 laivaa 50:stä) sekä suurimman osan maihinnousseista sotilaista (20 840 sotilasta 54 000:sta).
==Venäjän–Japanin sota (1904–1905)==
{{Pääartikkeli|[[Venäjän–Japanin sota]]}}
Kiinan-Japanin sodan jälkeisen nöyryyttävän Liaotungin niemimaan palautuksen jälkeen Japani alkoi varustautua uutta vastakkain asettelua varten. Japanin laivasto käynnisti kymmenvuotissuunnitelman nimeltään ”sinnikkyys ja päättäväisyys” ({{k-ja|臥薪嘗胆|Gashinshōtan}}), jonka aikana laivaston kokoon lisättiin 109 laivaa yhteensä 200 000 tonnin edestä ja laivaston sotilaiden määrä nousi 15 400:sta
40 800:een. Uusi laivasto muodostui seuraavasti:
* 6 [[taistelulaiva]]a (6 kpl {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}})
* 8 [[panssariristeilijä]]ä (4 kpl {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}}, 2 kpl {{Italian lippu (1861-1946)}}, 1 kpl [[image:Flag of Prussia (1892-1918).svg|20px|border]] ja 1 kpl {{Ranskan lippu}})
* 9 [[risteilijä]]ä (5 kpl {{Japanin lippu}}, 2 kpl {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} ja 2 kpl {{Yhdysvaltain lippu (1896-1908)}}
* 24 [[hävittäjä (laiva)|hävittäjää]] (16 kpl {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} ja 8 kpl {{Japanin lippu}})
* 63 [[torpedovene]]ttä (26 kpl [[image:Flag of Prussia (1892-1918).svg|20px|border]], 17 kpl {{Ranskan lippu}}, 10 kpl {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} ja 10 kpl {{Japanin lippu}})
Taistelulaivoista ''[[Mikasa]]'', jonka sanottiin olevan aikansa tehokkain taistelulaiva, tilattiin [[Vickers|Vickers, Sons & Maximilta]] [[Englanti|Englannista]] vuonna 1898 ja se toimitettiin Japaniin 1902. [[Nippon Yusen Kaisha]] rakennutti [[Mitsubishi]]n telakalla [[Nagasaki]]ssa ensimmäisen kaupallisen höyrylaivan Japanissa, ''Akimarun''. Risteilijä ''[[Chitose (1898)|Chitose]]'' valmistettiin [[Union Iron Works]]in telakalla [[San Francisco]]ssa [[Kalifornia]]ssa.
Nämä asiat kulminoituivat Venäjän–Japanin sotaan. [[Tsushiman taistelu]]ssa amiraali [[Heihachirō Tōgō]] johti japanilaisten laivastoa ''Mikasan'' kannelta taisteluun, jota on kutsuttu ”kaikista ratkaisevammaksi meritaisteluksi ikinä”. Venäläisten [[Itämeren laivasto]] tuhoutui lähes kokonaan: 38:sta laivasta 21 upposi, seitsemän vallattiin ja kuusi rampautettiin ampumakyvyttömäksi. 4 545 venäläistä merimiestä kuoli ja 6 106 jäi vangiksi. Japanilaisten menetykset olivat vain 116 kuollutta ja kolme [[torpedovene]]ttä. Tämä voitto nujersi venäläisten moraalin [[Itä-Aasia]]ssa ja johti kapinoihin [[Sevastopol]]in, [[Vladivostok]]in ja [[Kronstadt]]in laivastotukikohdissa, joiden huippu tapahtui heinäkuussa 1905 ''[[Knjaz Potjomkin-Tavritšeski]]lla'' tapahtuneessa kapinassa. Nämä kaikki olivat osana [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous]]ta.
[[Image:JapanFirstSubmarines.jpg|thumb|Japanin ensimmäiset sukellusveneet Numero 1 - 5.]]
Sodan aikana japanilaiset pyrkivät raivokkaasti saamaan itsellensä [[sukellusvene]]laivaston. Vasta muutamia vuosia sitten sukellusveneistä oli tullut potentiaalisia ja tehokkaita sotilasvälineitä ja niitä pidettiin tehokkaina erikoisaluksina. Keisarillinen laivasto hankki ensimmäiset sukellusveneensä vuonna 1905 [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] [[Electric Boat Company]]stä. Japanilaisten hankinnat tapahtuivat vain neljä vuotta sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli laskenut vesille ensimmäisen sukellusveneensä ''[[USS Holland]]in''. Sukellusveneet oli suunniteltu [[Alankomaat|Alankomaissa]] ja ne kuljetettiin osissa Japaniin jossa ne kasattiin [[Yokosukan laivastoarsenaali]]ssa. Sukellusveneet saivat nimet Numero 1 - 5 ja ne olivat toimintakykyisiä vuoden 1905 lopussa.
==Kohti itsenäistä laivastoa==
[[Kuva:Japanese battleship Satsuma.jpg|thumb|250px|Taistelulaiva ''[[Satsuma (1906)|Satsuma]]''.]]
Japani jatkoi pyrkimyksiä kasvattamaan maahan voimakkaan kotimaisen laivateollisuuden. Strategiaksi muodostui periaate ”kopioi, jalosta, uudista”, jonka mukaan japanilaiset tutkivat useita ulkomaalaisia laivoja ja paransivat niiden ominaisuuksia. Tämän jälkeen he ostivat laivoja pareina ja järjestivät vertailevia testejä laivoilla. Vuosien myötä kokonaisten laivaluokkien tuonti muuttui paikallisesti tapahtuneeseen kokoamiseen ja hiljalleen kokonaisten laivojen itsenäiseen valmistukseen. Kotimainen valmistus alkoi torpedoveneistä 1880-luvulla ja saavutti huippunsa kokonaisten [[taistelulaiva|taistelulaivojen]] valmistamisessa 1900-luvun alussa. Viimeinen merkittävä ulkomaanostos oli taistelulaiva ''[[Kongō (1912)|Kongō]]'', joka ostettiin [[Vickers]]in telakalta vuonna 1913. Vuoteen 1918 mennessä ei japanilaisessa laivanvalmistuksessa ollut enää vaihetta, jossa japanilainen valmistusstandardi olisi jäänyt jälkeen muun maailman normeista. Vuoteen 1920 mennessä Japanilla oli maailman 8. suurin laivasto ja se oli johtavassa asemassa monella laivanrakennuksen osa-alueella:
* Japanin laivasto otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön langattoman lennätintekniikan Tsushimasn taistelussa 1905
* Kun ''[[Satsuma (1906)|Satsuma]]'' laskettiin vesille vuonna 1906, se oli uppoumaltaan suurin laiva maailmassa. Se myös edusti ensimmäisen uutta laivatyyppiä, jonka katsotaan alkaneen vasta vuotta myöhemmin vesille lasketusta ''[[HMS Dreadnought (1906)|HMS Dreadnoughtista]]''.
* Vuosien 1905 ja 1910 välillä Japani alkoi valmistaa sotalaivoja kotimaisesti. Satsuman osista noin 80 % oli tuotu muista maista, mutta vuonna 1910 valmistunut ''[[Kawachi]]'' käytti vain 20 % tuotuja osia.
==Toinen maailmansota==
{{Pääartikkeli|[[Tyynenmeren sota toisessa maailmansodassa]]}}
===Laivaston ilmavoimat===
Yli 2 000 [[Mitsubishi A6M Reisen|Zero-hävittäjää]], 890 [[Nakajima Ki-43 Hayabusa|Nakajima KI-43 Hauabysha -hävittäjää]].
===Sukellusveneet===
{{pääartikkeli|[[Keisarillisen Japanin laivaston sukellusveneet]]}}
U-407, salainen ilmavoimien kuljetussukellusvene
==Itsepuolustusvoimat==
Japanin antauduttua [[liittoutuneet|liittoutuneille]] toisen maailmansodan lopulla ja maan tultua [[miehitetty Japani|miehitetyksi]] keisarilliset joukot ja organisaatiot hajoitettiin. Vuoden 1947 perustuslaki määrittelee Japanin ainoastaan puolustavan maaperäänsä hyökkääjiä vastaan. Japanin nykyinen laivasto Japanin itsepuolustusvoimien merivoimat (JMSDF) on osa [[Japanin itsepuolustusvoimat|Japanin itsepuolustusvoimia]] (JSDF).
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Imperial Japanese Navy}}
[[Luokka:Keisarillisen Japanin laivasto|*]]
| |||